Olutvuosi 2017: Puola, ennen kaikkea

Olutvuosi 2017, ja vuosi muutenkin, on melkein taputeltu, joten Ummikot tekevät pienen yhteenvedon vuodesta.

Ensinnäkin meidän on myönnettävä, että tänä vuonna olimme kirjoittamisen suhteen melko laiskoja. Lyhyitä ravintoloissa juoduista oluista tuli kirjoitettua hyvin vähän jos ollenkaan, ja tapahtumista vain Craft Beer Helsinki 2017 sai blogimerkintänsä. Ensi vuonna Ummikot yrittävät ryhdistäytyä tällä saralla…

Toki Suuret Oluet Pienet Panimot kuului myös Ummikoiden olutvuoteen, mutta tänä vuonna se hävisi Craft Beerille tarjontansa puolesta. Olimme taas kaveriporukalla varanneet pöydän etukäteen, ja tämä järjestely toimi loistavasti: katoksen alla olevat istumapaikat VIP-puolella poissa yleisestä hälinästä ja kaaoksesta on loistava konsepti!

Myös jo perinteinen, jokakeväinen, käytännössä saman kaveriporukan olutkierros järjestettiin tänä vuonna, nyt teemana oli Marja-Vantaan junarata eli uusi kehärata, jota pitkin matkustimme junalla ja kävimme sekä uusissa että tutuissa olutravintoloissa. Kierros loppui kuten Vantaalle sopii, eli matalalentona, mutta yksi vallan mainio uusi olutpaikka löytyi: Helsingin Malminkartanossa sijaitseva, nykyisin Malmgård-nimeä totteleva ravintola.

Ummikot kävivät myös Puolassa Varsovan olutfestareilla, jotka olivatkin ehkä hienoimmat olutfestarit tähän mennessä. Hintataso oli tietenkin alhainen, mutta tarjonta oli hyvää, laajaa ja laadukastakin, eikä asiakaspalvelussa ollut mitään vikaa. Muutenkin mukavan festarin kruunasi erittäin hyvä ja laaja streetfood-alue, jolta sai huokeaan hintaan napansa täyteen ruokaa, kyytipoikana toki varsinaiselta festarialueelta haettu olut. Paikallisen jalkapallostadionin tiloissa järjestetty festari oli jotenkin huomattavasti rennompi ja lungimpi kuin yksikään Rautatietorin vastaava, ja Ummikot ovatkin harkinneet uutta visiittiä.

Muutenkin Puola on olutfanille hyvä maa vierailla: jopa lähiöiden marketeissa oli usein craft beer -hylly, josta sai edes muutamia erikoisoluita, ja kun panimot olivat totta kai paikallisia, olivat kaikki oluet uusia. Keskustan alueella sijaitseva Piw Paw -ravintola kannattaa myös tarkistaa: ravintolassa on 100 hanaa joista löytyy käytännössä tyyliä kuin tyyliä, minkä päälle on vielä pätevä määrä pullo-oluita. Tähän kun yhdistää loistavan asiakaspalvelun – löytyipä sieltä jopa yksi baarimikko, joka puhui hyvää suomea! – sekä hyvän ruokatarjoilun, on tyylikäs Piw Paw paikka jossa voisi viettää vaikka pienen iäisyyden. Muitakin hyviä ravintoloita kaupungissa on, eikä edes ravintolaoluen hinta huimaa päätä, mutta Piw Paw on meistä ehdottomasti se ravintola, missä pitää käydä jos Varsovassa on.

Ainoa varsinainen miinus Varsovassa ja Puolassa on se, ettei englannilla aina meinaa pärjätä – useammin kuin kerran jouduimme hoitamaan asiat viittoilemalla, osoittelemalla ja molemminpuolisella sekoilulla. Mutta se on pieni miinus muuten mukavalle maalle, jonne lento kestää sen verran vähän aikaa, että viikonloppulomakin siellä on realistinen optio.

Toki Ummikot kävivät myös Turussa tänä vuonna, kuten on perinne, eikä kaupunki ole huonontunut entisestä. Hieno paikka, jossa on monia Suomen parhaimpiin kuuluvia olutravintoloita. Uusia mainitsemisen arvoisia tuttavuuksia ei kaupungin ravintolatarjonnassa kuitenkaan tullut vastaan – pari joita ei kannata mainita kylläkin, mutta ollaan kilttejä eikä tosiaan mainita näitä.

Suuria hittiuutuuksia ei tänä vuonna tainnut vastaan tulla. Plevnan Siperia 100 -olut oli mielenkiintoinen variaatio Suomen parhaasta oluesta, mutta ei alkuperäisen voittanutta. Pyynikin Post Mortem -imperial stout oli vaikuttava ilmestys ruumisarkussaan, mutta ikävä kyllä maku ei lunastanut.

Tämän vuoden olutjoulukalenteri oli saksalaiselta Foodistilta, ja sen läpikäynti on vielä kesken. Ikävä kyllä se on tähän mennessä ollut todellinen pettymys.

Siinäpä siis Ummikoiden olutvuosi 2017 pähkinänkuoressa. Monta hyvää ja monta vähemmän hyvääkin olutta tuli juotua, ja etenkin Ummikko N:n kohdalla hapanoluet kolahtivat toden teolla tämän vuoden aikana. Ummikko M huomasi palaavansa makumieltymksissään vanhoihin suosikkeihinsa, eli portereihin ja stouteihin, yhä uudestaan.

Olutvuosi 2018 lupaa olla mielenkiintoinen: vahvemmat oluet tulevat ruokakauppoihin mutta etämyynti pyritään kieltämään. Holhoussuomi voi hyvin, ja nähtäväksi jää onko lakimuutos Pyrrhoksen voitto meille olutfaneille – varmaa on, että laadukkaan olut- ja alkoholikulttuurin viholliset tarkkailevat asiaa suurennuslasin kanssa, emmekä usko että tämä lakimuutos on muuta kuin yksi erävoitto taistelussa, joka tulee kestämään vielä vuosia. Ainoa laadukkaan alkoholikulttuurin ystävän hyväksymä lopputulemahan on se, että myynti vapautetaan täysin ja Alkon monopoli puretaan… mutta meidän on myönnettävä se, että suomalaisten suhtautumisessa alkoholiin on vielä paljon muutettavaa, ennen kuin meillä voi olla todellakin laadukas alkoholikulttuuri. Mutta kehitys kehittyy.

Kilistelemisiin!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s