Moor Beer Company, Englanti. Porter, 4.7%. Pullo, 660ml.

Moor Beer Companylla on pilkettä silmäkulmassa. Nimi ”Moor Beer” tarkoittaa sananmukaisesti nummien olut tai nummiolut, mutta tietenkin ns. ovelasti myös ”enemmän olutta”. Ja oluen nimi A Moor puolestaan sanantarkasti ”nummi”, mutta myös Amor eli rakkaus. Ollaanpas sitä nyt olevinaan niin ovelia että että. Noh, ihan hauskaa leikittelyähän tuo, ja puljun isot pullot ovat kiistämättä hienoja, ja pelkistetyt labelit tyylikkäitä.

Olut vaahtoaa tuopissa runsaasti ja kuohkeasti, laskeutuen hitaahkosti jättäen samalla reilusti pitsiä lasin pintaan. Vaahtoa jää oluen pinnalle n. sentin kerros. Väriltään olut on tumma, mutta valoa vasten paljastaa syväntummaa mahonkisuutta enemmän kuin colamaista mustuutta. Tuoksussa on suklaata, kahvia, pähkinää ja yllättävää kyllä, tuliseen kallistuvaa chili- tai pippurimaista mausteisuutta, joka oikeasti vähän kärtsää nenäkarvoja. Tulisuus antaa muuten sinänsä melko tavanomaiselle muttei huonolle portertuoksulle aivan omanlaisensa vivahteen ja sekoittaa pakkaa siten, ettei oikein osaa arvata mitä tulee suuhunsa saamaan. Lämmetessä tulisuus katoaa taka-alalle, muttei poistu täysin.

Maultaan A Moor on yhdistelmä suklaisen makeita sekä paahdetun kahvin kuivia sävyjä. Myös lakritsia on havaittavissa, mutta tuoksun tulisuutta ei alkuun. Siinä mielessä tuoksun jälkeen maku on ensialkuun lievä pettymys, sillä juuri tuo ylimääräinen potku teki tuoksusta niin miellyttävän. Lämmetessään makuun tulee selvästi pientä tulisuutta, joka polttelee kitalakea kivasti. A Mooriin on helppo rakastua: se on tarpeeksi täyteläinen, suutuntumaltaan jopa kermainen, jota kahvin sävyt mukavasti täydentävät, ja joka suorastaan hellii suun sisäpuolta. A Moor ei ehkä ole makukokemus monimutkaisimmasta päästä, eikä myöskään mikään uraauurtava olut, mutta piru vieköön, se on yksinkertaisesti hemmetin hyvin tehty porter, jota juo enemmän kuin mielellään. Kuten loistava Fuller’s todistaa, joskus riittää se, että tekee totutun kaavan mukaan, kunhan sen tekee hyvin. Jälkeensä A Moor jättää nopeasti katoavan suklaisuuden, jonka alta paljastuu kolme tuntia pannussa seisoneen kahvin suuta kuivaava kitkeryys. Kitkeryys ei ole kovin humalaisen oloista, vaan juurikin hyvin voimakkaan kahvin sellaista. Jos jotain pitäisi tässä oluessa kritisoida, niin se olisi kyllä humalaprofiilin heikkous ja mitäänsanomattomuus… mutta oikeastaan A Moor ei kaipaa yhtään tämän vahvempaa humalointia, se on oiva tälläisenään.

Moor Beer Companyn tuotteet ovat ainakin paikalliseen Citymarkettiimme tulleet vasta äskettäin, ja kahden nauttimamme oluen perusteella tämä on kiinnostavimpia panimouutuuksia markettien hyllyillä. Dark Alliance-kahvistout ei oikein ollut mieleemme, mutta ihan mielenkiintoinen tuttavuus sekin oli, ja A Moor puolestaan kompensoi loistavalla maulla sen, mitä se menettää omalaatuisuudessa.

A Moor on markettihyllyjen aatelistoa.