Humalove, Suomi. Dunkelweizen, 6.8%. Pullo, 0.33l.

Craft Beer Helsingissä vakuuttanut Humalove ei toistaiseksi ole pullotettujen tuotteidensa saralla onnistunut aivan yhtä hyvin, jos nyt ei megaluokan mahalaskujakaan ole tullut vastaan. Nuorella kiertolaispanimolla tuntuu kuitenkin olevan avarakatseisuutta ja rohkeutta kollaboraatioinnon ohella, joten ehkäpä sieltä vielä tulee oikeasti a-luokan pullo-olut jossain vaiheessa.

American dunkelweizeniksi pullon kyljessä tituleerattu Dunkler Blaumeister vaahtoaa kaatovaiheessa runsaasti, eikä pysyväiskerroskaan mikään huomaamaton ole: sentin paksuusluokkaa, kuohkeaa ja nätin kermanvalkoista. Itse olut on väriltään punertavan ja tummahkon ruskea, hiukan pronssinen ja dunkelweizeniksi melko vaalea. Kenties tämä Belgiassa tehty olut kumartaa myös belgitummien suuntaan, sillä niihin väri ajatukset vie?

Tuoksu on tumman maltainen, leipäisä, marjaisa aavistuksen mustikkaisella tavalla, hiukan hapokkaan kirpeäkin… mutta vähän liian mieto ja hento omaksi hyväkseen. Vaikea sanoa mihin tuoksusta olisi tuhdimpana, mutta näin etäisenä se ei oikein nenää tyydytä.

Maku ei onneksi ole hento tai etäinen. Kyllä tämä belgitumman mieleen tuo hyvin selkeästi, enemmän kuin minkään baijerilaisen dunkelweizenin ainakaan. Mausta löytyy hapokasta, tummahkoa leipätaikinaa, pähkinää, puumaista humalaa, muttei lainkaan makeita juonteita. Nielussa tuntuu hyvin vahvaa alkoholin polttelua, ottaen huomioon että tämä on alle seitsemänvolttinen olut.

Nimi on harhaanjohtava: tämä ei ole niinkään vehnäolut, sen paremmin tumma kuin amerikkalaistyylinenkään, makumaailmansa puolesta, vaan hapokas tumma belgiale. Ikävä kyllä maku on yksipuoleinen, tästä puuttuu hyvän belgitumman makea, tumma hedelmäisyys. Jäljelle jää hapokas ja turhankin jyrkkä, kuivaava maku.

Dunkler Blaumeister on ihan mukiinmenevä olut, mutta ei edusta Humaloven kärkeä. Kehityskelpoinen aihio, josta voisi saada jopa oikein oivan oluen lisäämällä makeita piirteitä.