Rocking Bear Brewers, Suomi. Pale ale, 4.5%. Pullo, 0.33l.

Ummikot, joilla on toisinaan tapana ostaa enemmän olutta kuin juoda sitä – ihmeellistä kyllä! – keksivät aikoinaan listata jokaisen kaapissa olevan oluen Exceliin, josta on helppo bongata mm. tietyn tyylinen tai parasta ennen -päiväystään lähestyvä olut. Jälkimmäinen arpa osui nyt porilaisen Rocking Bearsin Pietniemi Pale Alelle, joten siksipä siis sitä. Onnea Pori!

Hauskalla etiketillä, joka luo mielleyhtymiä savuiseen makuun, varustettu olut on kuvaustekstin mukaan kunnianosoitus vuodelle 1988, nuoruuden kesille ja Pietniemessä vietetylle ajalle. Olkoon näin, katsotaan jääkö oluen jälkeen sellainen fiilis että nuoruuden kesä Pietniemessä oli best thing ever vai kauhian kamalaa.

Lasiin nestemäinen nostalgia kaatuu melko runsaasti vaahdoten, mutta pysyväiskerros on taas kerran ohuen epätasainen vaahtokranssi oluen päällä. Väriltään olut on samean keltaoranssia, kuin ensimmäiset verensekaiset aamukuset oikein pitkän rännin jälkeen (isot pojat kertoivat, itsehän juomme vain sivistyneesti). Ei pöllömpi väri, ja tuoksu pistää vielä paremmaksi: Ummikko M ihmetteli jo intron kirjoituksen aikana, että mistä tuo tuoreen ranskanleivän tuoksu tänne lehahti, ja Pietniemestähän se! Appelsiinisen hedelmäisyyden lisäksi tuoksussa on todella runsaasti todella tuoreen, lämpimän, pehmeän ja maukkaan ranskanleivän tuoksua. Raikas, omintakeinen ja onnistunut tuoksu!

Maussa ranskanleipäisyys on huomattavasti pienemmässä roolissa, mutta rungon taittuessa jälkimakuun voi suussa aistia hiukan vaalean leipäistä hiivaisuutta, joka ei makunakaan ole hullumpi. Muuten Pietniemi Pale Ale on hiivaisuuteen ja humalaan kallellaan oleva perushyvä pale ale. Löytyy ripaus mallasta, ripaus hedelmäistä makeutta, hiukan humalaa, hapokkuutta ja pientä olkisuutta. Ehkä ihan pieni ripaus laitilamaista rokkaisuuttakin silloin tällöin, mutta ei oikeastaan häiritsevyyteen asti. Pidemmän päälle maltaisuus korostuu, pysyen kuitenkin melko kevyenä makuna. Pale aleksi Pietniemen maku sisältää yllättävänkin paljon viitteitä vaaleisiin belgialeihin, mikä luettakoon arvostelussa olevan oluen eduksi!

Onnistunut maltaisuus on Pietniemen valtti, mutta se yksinään ei nosta tätä pale alea perushyvää paremmaksi, jotakin tästä jää uupumaan. Maailmasta löytyy toki paljon huonompiakin vaaleita aleja, ja kenties tätä voisi ostaa uudestaan kaupasta jos löytyy eikä parempaa satu silmiin, mutta ei Pietniemi Pale Ale jää muistoihin kummittelemaan ikuisiksi ajoiksi, toisin kuin lapsuuden kesät.

Mutta niin siis, tämän alen perusteella kesät Pietniemessä kallistuvat kuitenkin selkeästi enemmän hyvään päin.