United Gypsies Brewery & Simaamo, Suomi. Braggot, 9 %. Tölkki, 0.33 l.

Uusi aluevaltaus blogillemme: ensimmäinen sima-arviomme. Vaihtelevasti eri paikoissa braggotia kutsutaan olutmaiseksi simaksi tai hunajalla tehdyksi simamaiseksi olueksi, tai sekoitukseksi jossa olueen on lisätty simaa – tai toisin päin. Selvää kuitenkin on, että makuprofiili on jossain näiden kahden muinaisen juoman välimaastossa. Hunajan ja maltaan kohtaaminen.

Noh, olkoon sitten olutta tai simaa, tummana ja niukasti vaahtoavana tämä lasiin kaatuu. Kaatovaiheen millin paksuinen kerros asettuu epätasaiseksi uduksi juoman pinnalle. Itse braggot on todella tumman ruskea, joskin valoa vasten näkyy selkeitä pronssin sävyjä. Tummempaa kuin perussima, mutta silti jotenkin epämääräisesti simamaisempaa kuin olut. Tuoksu puolestaan on juuri mitä tyyli lupailee: oluen ja siman sekoitus. Lievästi palanut hunajaisuus kohtaa vettyneen leipäisen maltaisuuden. Olisimme olettaneet tuoksun olevan makeampi; hapokkaan leipätaikinamainen tuoksu ei nimittäin lainkaan makea ole. Mielenkiintoinen tuoksu kuitenkin, eikä ollenkaan epämiellyttävä.

Makukin on hämmentävä. Tuntuu kuin puolet suusta maistaisi simaa, toinen puoli tummanpunertavaa lageria. Selkeää hunajaista tahmaisuutta maussa on, joskin harmillisen vettyneenä ja ohuena. Sen alla maltainen lagermaisuus tuntuu jotenkin keskeneräiseltä. Etenkin kun vahvuus on varteenotettavat 9 %, olisimme odottaneet täyteläisempää ja väkevämpää makua. Mead & Greet on vähän kuin hunajaveteen olisi sekoitettu loraus barleywineä – ei kuulosta kovin hyvältä, eihän? Alkoholin määrä tulee ilmi vain nielussa, jossa välillä vähän korventaa.

Mead & Greet on selkeä pettymys. Maussa on mielenkiintoista menoa, mutta vetisyys ja latteus varmistavat, ettei potentiaali aktualisoidu. Toisin sanoen: tämä olisi voinut olla jotakin, mutta ei ole.