Kuohu Valioluokka Stout

WP_20140528_008

Mallaskosken Panimo, Suomi. Stout, 4.7%. Tölkki, 33cl.

Mallaskosken Kuohu on olutmerkki, joka on usein sattunut silmään maitokaupassa mutta syystä tahi toisesta emme vielä ole maistaneet yhtään heidän useista oluistaan. Syynä voi tietenkin olla se, ettei niitä saa kuin tölkissä ja, vaikka se irrationaalista onkin, emme oikein diggaile tölkkioluista. Kai se on esteettisistä syistä kiinni, pullo nyt vaan on useimmiten nätimpi, etenkin muu kuin perus-kolmospullo, vaikka esim. Foundersin kyseisissä pulloissa olevat juomat ovat hauskoja kiitos etikettiensä.

Tölkkiä avatessa se sihahtaa viiltävästi ja vaahtoutuvaa olutta tursuaa ulos. Stout kaatuu tuoppiin nätisti vaahdoten, ollen mustaa jossa on ehkä pienenpieni häivähdys kahvin sävyä. Vaahto on tummahkoa ja aluksi runsasta, haihtuen kuitenkin ajan kuluessa. Lopuksi jää ohut kerros oluen pinnalle, lasin reunalle ei muodostu röpelöä. Tuoksu on aika jyty, mallasmaisen makea, mokkainen, kahvinen, suklainen, kevyesti paahdettu, ja siinä on sellainen terä jonka yleensä olemme yhdistäneet suurempivolttisiin oluisiin. Ainakin ulkoisesti siis Valioluokka Stout onnistuu murtautumaan ulos markettivahvuuden rajoituksista ja antamaan positiivisen fiiliksen tuoksunsa ja ulkonäkönsä perusteella.

Maku on vähän vetinen, mutta vetisyyden alta löytyy etenkin kahvin makua: runsaasti paahdetun, tumman sellaisen. Ummikko N toteaa erittäin spesifisti että Valioluokka Stout maistuu erittäin tummalta kahvilta jota on jäähdytetty kaatamalla vettä sekaan, siten että kahvi ja vesi ovat muodostaneet erilliset kerrokset. Leipäisyyttä ja tummaa mallasmaisuutta on myös, ja vaahdon hapokkaaseen sihinään nähden on oluen suutuntumassa yllättävän vähän happoa. Varsinaista suklaisuutta maussa ei niinkään ole, vaan pikemminkin tummaa, makeuttamatonta kaakaota. Jälkimaussa on kohtalaisen vahvaa, tymäkkää ja karvasta kuivuutta, johon tulee häivähdys makeaa, mikä vie maun kunnialla maaliin.

Maussa on paljon hyvää, ja Valioluokka Stoutia voisi kehua todella mainioksi tummaksi olueksi jos yhtä liian dominoivaa aspektia maussa ei olisi: se kirottu vetisyys. Ikävä kyllä maun runko on todellakin sen verran vetinen, että etenkin stoutille se on kohtalokasta ainakin mitä kärkipaikkoihin kisailuun tulee. Pieniä virheitä jälkimaussa tai sivumauissa voisi hyväksyä, mutta kun itse ”biiffi” juomassa kärsii moisesta viasta, ei sitä voi ohittaa pelkällä olankohautuksella. Todella harmi.

Loppujen lopuksi on kuitenkin todettava, että Valioluokka Stout on ihan kiva tuttavuus, jota voisi kuvitella juovansa toiste, ainakin jos vaihtoehtona on tavallisen kehnoon markettivalikoimaan kuuluvia juomia. Todella harmi että yksi näin räikeä skrupu vähän pilaa muuten mainion kotimaisen stoutin!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s