Griffin Brewery, Englanti. Pale Ale, 4.5%. Pullo, 0.5l.
Fuller’sille epätavallisen rumalla etiketillä varustettu Wild River on yksi useista markettivahvuisista Fuller’s-oluista, joita löytää kohtalaisen hyvin ainakin Keskon isommista kaupoista, eli lähinnä Citymarketeista ja epätavallisen hyvin varustetuista KKK:n Supermarketeista. Etiketissä mainitaan useaan otteeseen sanat ”double hopped” ja painotetaan sanaa ”American”. Onkin mielenkiintoista nähdä miten yleensä hyvin brittiläistyylisiä oluita valmistava Fuller’s onnistuu amerikkalaistyylisessä oluessa…
Erittäin niukasti vaahtoava olut on kohtalaisen hapokas sekä hyvin kirkas, oikeastaan täysin läpinäkyvä. Aavistuksen valju, kalpeankeltainen ja hiukan oranssiin häivähtävä sävy yhdistettynä kirkkauteen ja hapokkuuteen tuo mieleen brittiläistyylisen siiderin. Tuoksu on aika mieto oluelle jota kuvaillaan reilusti humaloiduksi, muttei ollenkaan epämieluisa: Fuller’sin alejen tuoksun päällä on sitruksista, raikasta ja hedelmäistä humalaa sekä brittioluille tyypillistä puumaisuutta. Lievää karamellista, makeaa mallastakin on mukana. Tuoksu tuo mieleen useat APA-oluet rennossa humalaisuudessaan.
Maussa humalaa on reilusti enemmän ja tymäkämmässä muodossa kuin tuoksussa. Humala on puumaisella tavalla hiivaista, antaen Wild Riverille hiukan tunkkaisen luonteen joka tuo mieleen Nokian Panimon Keisari 66-APA:n. Näiden kahden välisessä kaksintaistelussa Wild River selviytyy kuitenkin voittajaksi, sillä vaikka tässäkin on rungon ja jälkimaun välillä aika terävä kulma, hoitaa Wild River siirtymän kuitenkin arvokkaammin, eikä tunkkaisuus ole samalla tavalla häiritsevää eikä jauhoista. Mallas soittaa bassolla kevyttä peruskomppia, ja tällä kertaa tuottaja on miksannut bassot todella taakse. Mallasta siis on, makeana, mutta heikosti. Jälkimaku ei ole siitä vahvimmasta päästä, mutta se on melko pitkä. Vielä kauan edellisen kulauksen jälkeen suussa aistii kuivuuden, kuin olisi puuta purrut. Tuoksun hedelmäisyyttä ja sitruksisuutta oluessa ei liiemmälti ole, joten loppujen lopuksi puhtaana amerikkalaistyylisenä pale alena Wild River on ehkä aavistuksen kuivakka tapaus, mutta englantilaisen ja amerikkalaisen tyylin yhdistelmänä tavallaan ihan kiva, joskaan ei nyt erityisen mieleenpainuva tai persoonallinen. Etenkin Fuller’sin muita oluita miettiessä tulee vähän sellainen fiilis, että aika turha olut tämä Wild River loppujen lopuksi on. Jos haluaa humalapainotteisen Fuller’sin voi yhtä hyvin valita vaikka E.S.B.:n tai Fuller’s IPA:n, molemmat ovat reilusti parempia.
Wild River on siis hyvin keskinkertainen olut, joka sinänsä kyllä antaa mitä lupailee, mutta ei oikein puolusta paikkaansa Fuller’sin valikoimassa. Pitäisikö tähän sanoa että seppä pysyköön leskessään, ja Fuller’s brittityylisissä oluissa.