Laitilan Wirvoitusjuomatehdas, Suomi. Höyryolut, 5.0%. Pullo, 0.33l.

Alkossa on taas pienpanimoviikot, ja listalla oli taas kerran useampi mielenkiintoinen Suomalaisen pienpanimon olut (ja yksi kiinnostava siiderikin!). Ikävä kyllä Hiisin Aarni-IPA ei saapunut lainkaan lähi-Alkoomme ja kun sitä kyselimme oli se jo loppu kaikista muista pääkaupunkiseudun Alkoista. Muuten onnistuimme bongaamaan ja pyydystämään oikeastaan kaikki mielenkiintoisimmat.

Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan Mississippi Beer on höyryoluena (l. steam beer, eli California common) eräs satsin mielenkiintoisimmista: tämä on kuitenkin verrattaen harvinainen oluttyyli, jota ei esim. Alkon perusvalikoimasta löydy lainkaan, ja niillä harvoilla olutfestareilla joilla olemme käyneet olemme tähän mennessä törmänneet vain yhteen höyryolueeseen: edellämainitun Hiisin Hanssin Jukka, joka oli oikein mukava kesäkeleille sopiva olut. Sinebrychoffin ns. ”erikoisolutsarjan” Steam Beeriä emme laske joukkoon iloiseen, sillä se nyt oli vain perus markettibisse eri nimellä ja kalliimmalla hintalapulla.

Olut kaatuu tuoppiin lagermaisen kevyenä, vaahdoten jonkun verran ja jättäen pientä röpelöä lasin pinnalle kun vaahtokukka haihtuu nopeahkosti melkein kokonaan. Suodattamaton vaalea olut on melko samea, melko hapokas ja väriltään nätillä tavalla kermaisampi kuin tavallinen lager. Väri – ja ulkonäkö yleisesti – nyt on bulkkilagerissa se paras puoli, ja Laitilan Mississippi Beer pistää näitä vielä vähän paremmaksi. Kuivahumaloitu olut tuoksuu tosiaan kuivan humalaiselta sekä havumetsäisen raikkaalta: tuoksu on kuin sankka kuusimetsikkö kesäaamuna öisen sateen jälkeen. Tästä todellakin tulee kesäinen fiilis. Havumainen humala dominoi, mutta alla on pientä kermaisuutta ja ripaus hyvin vaaleaa, makeaakin mallasta. Kevyttä ja raikasta lupailee sekä tuoksu että ulkonäkö.

Humalan vahva rooli jatkuu maussa: siinä on sellaista oikein räikeästi ja ilmiselvästi tarkoituksellisesti päälle liimatun oloista, karvaan kuivaa ja katkeraa humalaa. Humalassa on kuitenkin enemmän ulottuvuuksia: siinä on hedelmäisyyttä kevyen appelsiinimaisella tavalla, sekä katajaista havuisuutta. Mäntysuopakin tulee mieleen. Humalointi on oikeastaan aika nätisti onnistunutta, vahvaa muttei liian vahvaa, ja mukavalla tavalla täysin erilaista kuin vaikkapa tyypillisessä jenkki-IPAssa. Kuivahumalointi on ilmiselvästi ihan tarkoituksella tämän oluen keskipisteessä. Alla on ehkä jopa hennoksi luonnehdittavaa vaalean lagermaista maltaisuutta joka on, kuten tuoksukin jo vähän lupaili, ihan aavistuksen kermaisen täyteläistä. Mallas soittaa kuitenkin aivan selvästi toista viulua, humala on se juttu tässä oluessa. Mallas hiipii ikään vaivihkaan vahvemmaksi loppua kohden, muttei pääse silti niskan päälle.

Laitilan tuotokset eivät yleensä ole meitä suuresti vakuuttaneet johtuen pitkälti panimon oluita tyypillisesti vaivaavasta juureskeittomaisesta pohjamausta, mutta Mississippi Beer on tästä mausta vapaa ja muutenkin oikein mukavan jyrkkä muttei liian terävä lager. Hyvä aloitus pienpanimovalikoiman korkkaamiseen!