Óllenaut Pruulikoda, Viro. Savuporter, 5.4%. Pullo, 0.33l.

Ummikko N käväisi työporukalla Virossa, ja kun nyt Virossa käydään niin totta kai ajetaan rallia. Viinarallia nimittäin. Mukana kotiin kannettiin reilu annos alkoholia: erilaisia erikoisoluita sekä pari pulloa viskiä. Olutpuolella löytyi useampaa virolaistakin sorttia, joista Óllenautin Suitsu Porter on ensimmäinen. Se on muuten samalla ensimmäinen maistamamme virolainen olut, poislukien A. Le Coq.

Lasiin savuporter kaatuu kivasti vaahdoten, melko hapokas vaahto muodosti useamman sentin kerroksen joka kuitenkin hupenee nopeasti parin millin paksuiseksi pysyväksi, mokkaiseksi kruunuksi erittäin mustan nesteen pinnalle. Väriltään Suitsu on tosiaan porterille sopien musta, edes valoa vasten ei näy mitään läpi. Tuoksu on oikein miellyttävä: suklaisa, ja ei niinkään savuisa kuin poltetun tervaisa. Savuakin löytyy kyllä, kuten myös pientä paahteisuutta, mutta mukavan pehmeä tuoksu Suitsulla on, jossa on selkeitä makeaan viittaavia sävyjä.

Suussa olut on suorastaan poreilevan hapokas, ja tuo itse asiassa savuporterin ohella hiukan mieleen kaurastoutin. Maun alussa on selkeästi savua ja makean leipäistä mallasta, mutta sen alta kömpii esiin samanlaista terävyyttä kuin kaurastouteissa. Ikävä kyllä oluen runko on aavistuksen laimea jos nyt ei varsinaisesti ohut. Maistuu ihan aavistuksen väljähtäneeltä – etiketti väittää että ”robust”, mutta se on kyllä vähän liioittelua. Hapokkuus myös pistää ikävästi vähän närästämään. Maun loppupuolella tulee ihan mukavaa ja yllättävänkin pitkään kestävää, oluttyylille sopivan kevyttä humalan kuivuutta mukaan, ja se makea tervaisuuskin kummittelee melko kauan suussa.

Suitsu ei ole savuporter sieltä omaperäisimmästä päästä, mitä nyt kaurastoutmainen terävyys on ehkä vähän epätavallinen sivuraide, ja melko helposti nautittava muttei mitenkään erityisen mieleenpainuva olut. Pienen alkuihmettelyn jälkeen yksi sana kuvailee Suitsua aika hyvin: tylsä. Ei tässä mitään varsinaista kriittistä vikaa ole, muttei myöskään mitään minkä takia kehua tätä tai tuntea erityistä halua kaataa tätä tuoppiinsa toiste.

Etukäteen toivoimme että kyseessä olisi erinomainen olut, sillä silloin olisimme voineet ”suitsuttaa Suitsua”, mutta voe voe, ei tämä kummoisen suitsutuksen arvoinen olut ole, vaikka ihan nautittava ja kiva joskin maultaan tylsä ja muuten melko keskinkertainen savuporter onkin kyseessä.