BrewDog, Skotlanti. Jouluolut/Scottish ale, 4.5%. Pullo, 0.33l.

Ummikot ovat nyt joko tosi ajoissa tai tosi myöhässä: jouluolutta nautitaan nyt kun Mamba laulaa kerran tunnissa ratiosta että ”vielä on kesää jäljellä vielä tulee kauniita päiviäää”. Noh, juodaan nyt kuitenkin jouluolutta eikä kuunnella Mambaa. Näin on ihan hyvä, etenkin se ettei kuunnella Mambaa. Älkää ikinä kuunnelko Mambaa.

Runsaasti ja kermaisasti vaahtoava Santa Paws on väriltään hyvin, hyvin tumma muttei täysin musta: valoa vasten näkyy heikko mutta silti selkeästi huomattavissa oleva punaruskean häivähdys. Tuoksussa on kosolti kermaa, maltaista leipäisyyttä joululimppumaisella tavalla ja mämmiä. BrewDogille tässä on epätavallisen vähän humalaa, nimittäin ei oikeastaan ollenkaan. Lähin verrokki on kermainen ja makea tumma tsekkiläinen lager, esimerkiksi Helsinkiläisen Vltava-ravintolan talon tumma (joka muuten on erinomainen olut). Mukavan pehmeä, samettinen, lämmin ja täyteläinen tuoksu. Lämmetessä tuoksuun tulee selkeä salmiakkijauhemainen lisäjuonne.

Ikävä kyllä olut on liian hapokas omaksi hyväkseen. Humalan vähyys jatkuu maussa, mutta ikävä kyllä tuoksun pehmeä kermaisuus ei yllä tuoksusta makuun. Päinvastoin, Santa Paws on maultaan yllättävänkin karkea. Tulee vähän mieleen jotkin köykäisemmät sweet stoutit, esim. Belhavenin melko keskinkertainen Scottish Oat Stout. Siltikin myös suolaisuutta on; maussa on puuroisuutta sellaisella tavalla että ohoh, nyt herahti vähän liikaa suolaa mukaan! Jälkimakuun kerrostuu ajan myötä kevyttä humalan kuivaavuutta, mutta BrewDogille epätavanomaisen kesyllä tavalla. Santa Paws ei ole huono olut, muttei myöskään sellainen joka innostaa sen suuremmin tarinoimaan. Tokkopa myöskään olut jota kovin vahvasti tekisi mieli juoda toiste!

Näin on siis olutkabinetista juotu viimeisetkin joulun 2014 jouluoluet. Kohtahan niitä voi jo ostaa lisää…