Night Train

WP_20160304_001

O’so Brewing Co, Yhdysvallat. Porter, 7.2%. Pullo, 0.33l.

Pieni tauko pienpanimokampanjan oluista – otetaan tähän väliin muuten vaan Alkosta mukaan tarttunut jenkkiläisen O’son Night Train -porter. Ihan vaan koska miksei. Etiketistä ja sen julistuksesta ”taistelusta tylsää olutta vastaan” tulee vähän mieleen Brewdog – liekö tarkoituksellista herättää mielleyhtymiä tähän moderniin klassikkopanimoon ja siten kenties saada siivu sen suosiosta? Emme tiedä, ja annetaan oluen laadun (tai laaduttomuuden) puhua puolestaan!

Väriltään olut on musta, kuten kuuluukin. Valoa vasten näkyy vähän ruskeaa reunaa, muttei kovin paljoa. Vaahtoa tulee aluksi muutaman sentin verran, mutta nopeasti se laskee parin millin paksuiseksi, kermaisen tuhdiksi ja mokkaisen väriseksi epätasaiseksi kerrokseksi, joka kaiken lisäksi jättää vähän nättiä pitsiä lasin reunalle.

Tuoksultaan olut on hyvin paahteisen tumma ja ehdottomasti enemmän kahvinen kuin suklainen, vaikka suklaankin sävyjä on vähän kulmalla mukana. Tervetullutta pientä keveyttä ja raikkautta tuo tuoksussa tuntuva hapokkuus. Tuoksu on melko tyypillinen porterin tuoksu, joskin ehkä hiukan voimakkaampi kuin keskivertoporterilla.

Kuten tuoksussa, myös maussa tuntuu hapokkuutta, ja se tuo hiukan keveyttä muuten melko tuhtiin makuun. Maussakin on reilusti paahteisuutta ja tummapaahtokahvin pannun viimeistä, pitkään seisonutta tilkkaa – ja hiukan sitä inhottavaa stögiksessä käytettyä makua, mutta juuri tätä hapokkuus lieventää kaikkein tehokkaimmin. Onneksi! Jälkimaussa on tuhtia kuivaavuutta, joka on kuin hiiltynyttä, palanutta puuta ja erittäin, erittäin tummaa makeuttamatonta suklaata. Runko puolestaan on suorastaan yllättävän pehmeä ja soljuva näinkin tuhdin makuiselle oluelle. Pieni määrä epämiellyttävää rakeisuutta rungosta löytyy, mutta muuten Night Trainissa ei ole mitään suurempaa vikaa. Oikeastaan se on melko hyväkin porter, joka ei periaatteessa omaperäisyydellä loista mutta onnistuu löytämään harvinaisen toimivan tasapainon väkevän paahteisuuden ja pehmeän, kitkattoman suutuntuman välillä.

Night Trainin perusteella O’son uskaltaa julistaa panimoksi jonka tuotoksiin pitää perehtyä lisää jos ja kun niitä kävelee vastaan. Oikein onnistunut perusmeininkiporter, eikä tällä laadulla tosiaan tarvitse mihinkään halpoihin kikkakolmosiin tyytyä, ainakaan jos hyvä olut itsessään kerää faneja panimolle.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s