Humalove Brewing/Browar Kraftwerk, Suomi/Puola. Porter, 5.4%. Pullo, 0.5l.

Lange lebe der Polisch-Finnische Kameradschaft! Ainakin kaksi polakkien kanssa yhteistyönä tehtyä tummaa olutta markkinoille puskenut Humalove, jonka nimi on hiinä ja hiinä että onko se näpsäkän hauska vai vähän nolo, on nimenä tuttu mutta muistikuvien mukaan emme ole tainneet maistaa panimon tuotteita ennen tätä. Noh, korjataanpa nyt tämäkin rikos ihmis- ja olutkuntaa vastaan tässä ja nyt.

Sonata Arctican ja Catamenian faneihin vetoavalla susipaitaetiketillä varustettu Canis Lupus l. sushukka on tosiaan yhteistyöolut kotimaisen Humaloven ja puolalaisen Kraftwerkin kesken – pakko muuten todeta että polakkipanimolla on paras nimi ikinä ja ovat ilmeisesti tolokun musiikki-ihmisiä – ja sisältää koko liudan mainitsemisen arvoisia ainesosia: maltaina on ohraa, vehnää ja ruista, minkä lisäksi valmistuksessa on käytetty kahvia ja kookosta. Eli sisällysluettelon perusteella monipuolista juomanautintoa odottaen käykäämme oluen kimppuun.

Tuoppiin olut kaatuu niukemmanpuoleisesti vaahdoten, ja mokkamainen vaahto katoaa melko nopeasti oikeastaan kokonaan jättäen vain ohuen jäännöksen lasin pinnalle. Väriltään olut on tietenkin tumma, mustakin, mutta valoa vasten näkyy selvä rusehtava sävy. Jostain syystä ulkoinen olemus antaa ohuen vaikutelman.

Tuoksussa on, sisällysluettelon mielessä pitäen ei kovin yllättäen, viljaisuutta, kahvia ja kookosta – mutta myös aika ajoin esiin puskevaa kärtsänneen kumin tuoksua, mikä ei oikeastaan ole kovin miellyttävä vivahde muuten ihan mukiinmenevässä tuoksussa. Kun tuo tuoksu on kerran iskostanut itsensä nenään, on siitä hemmetin vaikea päästä eroon ja, ikävä kyllä, tuoksu on sen jälkeen melkolailla pilalla. Ei siis ulkoisilta avuiltaan kovin vakuuttava olut.

Mutta juodaas…

Ikävä kyllä ulkoiset ennusmerkit pitävät kutinsa: Canis Lupus on luvattoman ohut, vetinenkin. Tämä on tuplasti harmi sillä maku itsessään on kohtalaisen miellyttävä: kookosmainen makeus on selkeästi esillä, ja tekee oluesta erittäin makean ja myös rasvaisen, kookosmaisella tavalla. Maussa on luonnetta, sillä kookos toimii hyvin yhdessä kahvin paahdetumpien sävyjen kanssa, vaikka jälkimmäiset soittavatkin selkeästi kakkosviulua Canis Lupuksen maussa. Mutta se vetisyys, se vetisyys…

Vetisyys on oluen synneistä suurimpia, heikkous joka melkein aina tekee turhaksi muuten hyvän maun, ja näin on ehdottomasti Canis Lupuksen kohdalla. Sushukka voisi olla hyvä jos… mutta voisi ja jos eivät auta, kun vetisyyden takia vähän niin kuin vituttaa juoda tätä.