Dragonhead

WP_20150620_011

Orkney Brewery, Skotlanti. Stout, 4%. Pullo, 0.5l.

Orkneyn stoutiksi verrattaen vähäalkoholinen Dragonhead on vanha tuttu, sillä sitä on tullut juotua useampaankin otteeseen ravintolassa. Ummikkoin Virallisen Testilaporatoorion steriileissä ja muutenkin statistisesti pätevissä oloissa sitä ei kuitenkaan ole tullut testattua, joten kun taannoisella Porin reissulla sitä tuli vastaan, oli kotiin kannettava pari pulloa tieteen, taiteen ja turmeluksen nimissä.

No niin.

Tuoppiin olut kaatuu nätisti vaahdoten tumman kermaisaa vaahtoa, joka muodostaa juuri oikean korkuisen kerroksen läpinäkymättömän tumman oluen pinnalle. Vaahto katoaa pikkuhiljaa, mutta jättää kosolti röpelöä sekä tuopin reunoille että oluen pinnalle. Vaikka olut on läpinäkymättömän tummaa, on siinä silti häivähdys ruskeaa eikä siinä ole samanlaista ehdotonta, sielun nielevää tummuutta kuin esim. eilisessä Ruosniemen Panimon Vuorineuvoksessa. Tuoksu on makean leipäinen, kotikaljamainen ja maltainen. Pehmeä ja mieto, mukana häivähdys mokkaa ja kaakaojuomaa. Saaristolaislimppumainen leipäisyys dominoi, eikä humalaa ole tuoksussa mainittavasti. Mukavan pehmyt, täyteläinen ja helppo tuoksu.

Maussa on lakritsaa, joka tekee siitä terävämmän kuin tuoksusta, eikä pehmyt leipäisyys ole läheskään yhtä korostunutta maussa. Mukana on myös ikävä häivähdys tunkkaista suolavettä, samaan tapaan kuin se tuoksu joka valtaa haju- ja makuaistin esim. Sea Lifessä. Etiketin mainostamaa pähkinäisyys nousee muutaman kulauksen jälkeen aika pintaan, muttei liiaksi. Kovin suklainen Dragonhead ei ole, vaan lakritsinen, pähkinäinen ja pannun pohjalle jäänyt liru-tyyppisellä tavalla tumman ja tymäkänkin kahvinen. Hiukan ummehtunut se myös on, ikävä kyllä. Muuten maku on aivan hyvä joskaan ei mitenkään poikkeuksellisen laadukas. Orkney on kuitenkin ansainnut kunnioituksen tekemällä reilusti markettivahvuutta heikomman stoutin, joka ei ole lainkaan vetinen tai ohut: maku on kyllä melko helppo ja tymäkistä nuoteista huolimatta kohtalaisen kevyt stoutiksi, mutta vetisyydestä ei ole merkkiäkään.

Dragonhead on pienestä ummehtuneisuudestaan huolimatta kelpo stout, ja kevyen alkoholiprosenttinsa takia sopiva arki- ja nautiskelukäyttöön. Melkein voisi sanoa että ”session IPA:n” henkeen tässä on ”session stout” – näitä voisi maun ja vahvuuden puolesta vetäistä muutamankin huiviin ilman että tuntuisi liikaa missään. Elikkäs siis tissuttelustout!

Summa summarum, vaikkei Dragonheadissa ole klassikkoainesta muuten kuin aivan pirun upean etiketin osalta, on se kuitenkin kaikin puolin oikein mallikas perusstout. Ja markettiosastolla ihan varteenotettava kisailija.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s