Stadin Panimo Grand Cru Brune Paques

WP_20151002_010

Stadin Panimo, Suomi. Brune/Belgityylinen ale, 9%. Pullo, 0.33l.

Tänään on kuulemma joku alkoholivapaa päivä. No arvaapas uudestaan veikkosein: Ummikot juovat yhdet perjantaioluet tästä huolimatta. Stadin Panimo on viime aikoina ollut ikävissä merkeissä otsikoissa, ja tässä yhteydessä kun nyt ko. panimon tuotteita on lasissa osoitamme symbolista tukea panimolle: hyvien oluiden tekijä ei meidän kirjoissamme ole mikään sellout vaikka tekeekin yhteistyötä ison panimon kanssa, ja toivomme että laatupanimo selviytyy ongelmista voitokkaasti.

Nyt juomme viime kevään viimeiset pääsiäisoluet. Korkea aikakin, eihän meillä enää ole edes yhtään jouluolutta kaapissa!

Belgityylin tuhti ja tummahko Grand Cru kaatuu lasiin äänekkäästi muttei ole juuri lainkaan hapokas olemukseltaan. Väriltään se on hyvin kotikaljamainen, jossa on hiukan punertavaa lakritsimaisuutta. Olut ei ole tumman tumma, vaan hyvin ruskean samea, sakea ja paksu. Vaahtoa on hyvin niukalti. Tuoksu on voimakas, tuhti ja mausteinen – jälkimmäisin näistä ei yllätä, koska olutta on maustettu mm. korianterin siemenillä, lakritsijuurella ja pomeranssinkuorella. Näistä etenkin lakritsi tuntuu selvästi, sulautuen tummaan, happamaan leipäiseen maltaisuuteen jossa on myös selkeän ylikypsä luumuinen tai kirsikkainen sävy. Maanläheinen, tuhti, täyteläinen, monipuolinen ja miellyttävän haastava tuoksu.

Ensialkuun tuoksua hieman kulmikkaammassa maussa ei tunnu lakritsia kovin selvästi, vaan pikemminkin jopa barley winemäisyyteen menevää luumuista mädän makeaa ylikypsyyttä joka yhdistyy yllättävän hapokkaan pisteliääseen happamaan mallasleipäisyyteen. Nielaistessa olut paljastaa kyntensä, toden totta: suorastaan puistatuksia aiheuttava ylimakea ja ylialkoholinen polttelu peittää kaiken alleen… kuin vahvaa hedelmälikööriä joisi. Polttelun laskettua jälkimaussa tuntuu taas selvästi makeaa lakritsia – esim. Pandan tai Halvan punainen lakritsi. Runko yllättää olemalla kevyempi kuin tuoksusta luulisi, massiivisuus astuu esiin maun loppumetreillä. Suussa olut tuntuu itse asiassa makeudessaan aika kivalta jos nyt kuitenkin myös aavistuksen haastavalta, mutta nielaistessa se ikään kuin turpoaa täysiin mittoihinsa hetkeksi ja muuttuu liiankin alkoholisen polttelevaksi sekä teräväksi, ja jälkimaussa vetäytyy taas sulavasti kasaan. Pientä humalan puraisua jälkimaussa on, mutta pääosin Grand Cru keskittyy tummaan hedelmäisyyteen ja makeaan maltaisuuteen.

Stadin Panimon Grand Cru on monipuolinen, makunystyröitä haastava muttei silti mitenkään äärimmäisyyksin menevä olut – vaativa toki, muttei liian eli pysyy nautittavuuden rajoissa. Ei tätä joka päivä tekisi mieli juoda, mutta silti oikein oiva makukokemus. Natsa hattuun Stadin Panimolle: onnistuneimpia maistamiamme kotimaisia belgityylisiä oluita tähän mennessä!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s