Kulmbacher Brauerei, Saksa. Vehnäolut, 5.4%. Pullo, 0.5l.

Joulu on jo melkein ovella, ja vuoden lyhin päiväkin oli eilen, joten nyt jos koskaan on oikea aika talvioluelle, vaikka talvesta ei vieläkään ole mitään merkkejä tuolla ulkona. Noh, juodaan nyt sitä talviolutta sitten. Alkon talviolutvalikoimassa pysyttelemme siis, ja muutamien tummempien tapausten jälkeen siirrymme Saksanmaalle ja talvisen vehnäoluen pariin: ainoa kampanjan vehnäolut itse asiassa, Kulmbacherin Kapuziner Winter-Weissbier.

Kauniisti ja runsaasti vaahtoava Kapuziner on tummahko, muttei dunkelweizen-tumma. Siinä on reilusti ylikypsän banaanin tummuutta, vähän kuin ruskeaksi menneestä banaanista tehty smoothie tms. Värissä on myös reilusti kinuskisuutta. Alun reilu vaahtokerros hupenee ajan myötä n. puolen sentin paksuiseksi pysyväksi, täyteläisen kermaiseksi kerrokseksi. Oikein nätti, tummahko ja samea vehnäolut. Tuoksu on aika tyypillinen astetta tummempi vehnäolut: banaaninen, kermainen, ylikypsän makea, kuohkea. Pientä rokkamaisuuttakin tuoksusta löytyy, muttei Laitilamaisen epämiellyttävällä tavalla, vaan lähinnä tanakkuutta antavana. Ylikypsyys korostuu, ja onpa mukana selkeä tujaus hiivaisuuttakin, mikä hiukan erottaa tätä keskivertovehnäoluesta. Ihan OK tuoksu.

Samoin kuin tuoksu, on maku pääosin tyypillistä sakemannivehnäolutta. Suutuntuma on melko voimakkaan hapokas mutta myös kermaisen kuohkea, ja maussa humalaa tuntuu astetta enemmän kuin monessa muussa vehnäoluessa. Maussa on myös vaikeasti paikallistettava pistävä piirre joka hiukan taittaa makeutta, muttei epämiellyttävällä tavalla. Siinä missä monia vehnäoluita voi luonnehtia melko kevyiksi ja jopa raikkaiksi, on Kapuziner Winter-Weissbier melko tuhti ja ihan aavistuksen tunkkainen tapaus. Ei kuitenkaan epämiellyttävällä tavalla, vaan juuri sellaisella talvisen lämmittävällä ja ravitsevalla tavalla – Kapuzineri kelpaisi esim. lumenluonnin jälkeen.

Olemme ehtineet perehtyä jo useampaan Alkon tämänvuotisen valikoiman talviolueeseen, ja tähänastista listaa tarkastellessa jakauma on melko selkeä: kotimaiset oluet ovat olleet pettymys, sakemannit ovat olleet erinomaisia (ja Huppelisuffeli siinä sivussa). Kapuziner ei yllä samalle tasolle kuin Schlenkerla tai Ayingerin Winterbock, mutta on yhtä kaikki kotimaisia parempi ja oikein nautittava synkän syysillan juoma (sillä olkoon niin joulukuuta kuin vain olla voi, syksyä tämä on!).