Kochi Aidad, Viro. Baltic Porter, 7.5%. Pullo, 0.33l.
Kolmas kerta toden sanoo, loihe lausumaan Ummikot kun Kochin Porter Eripruulia kaapista ottivat. Kaksi edellistä – stouteja jotka olivat volteiltaan heikompia kuin tämä porter – olivat molemmat karvaita pettymyksiä, mutta nyt vahvuus rupeaa olemaan kohdillaan joten ehkä tästä löytyisi oikeaa makuakin? (Heh heh, toteaa tulevaisuuden Ummikko)
Lasiin tyylilleen uskollisesti läpinäkymättömän musta olut kaatuu reilusti ja hapokkaasti vaahdoten väriltään kevyen mokkaista vaahtoa, joka haihtuu nopeasti n. sentin paksuiseksi kerrokseksi, joka puolestaan haihtuu pikkuhiljaa melkein kokonaan, jättäen vain ohuenohuen ja epätasaisen pysyväisen kerroksen pinnalle. Lopputulos on kotikaljamaisen oloinen.
Hyvää ei povaa se, että oluen tuoksusta löytyy heti ensinuuhkaisulla samaa tahmeaa makeutta kuin Kochin stoutista ja inkivääristoutista. Tahmaisuus antaa reilulle paahteisuudelle melko inhottavan vivahteen, ikään kuin huono salmiakki, tai pohjaan palanut kahvi jota on yritetty pelastaa parilla ruokalusikallisella siirappia. Silloin kun onnistuu nenällään nappaamaan henkäyksen jossa ei ole makeutta, paljastuu että paahteisuus ei ole ollenkaan kehnompaa, palavan puun tuoksua. Ikävä kyllä melko hennossa ja kevyessä maussa on aivan liikaa jo mainittua ja dumattua makeutta.
Ei tällä kuuta taivaalta noudeta, mutta melko selkeästi kyseessä on paras Kochin kolmikosta. Toki, maku on vieläkin luvattoman ohut ja runko suorastaan kumisee onttouttaan, mutta mausta löytyy kuin löytyykin paahteisuutta, salmiakkia ja jopa vähän jälkimakua. Ikävä kyllä myös sitä inhottavaa yskänlääkemäistä makeutta löytyy, ja alun paahteisuuden jälkeen runko taantuu vetisen makeaan mitäänsanomattomuuteen, joka hiipuu jälkimakuun jossa sokerinen tahmeus lyö kättä ikävän kuivaavuuden sekä alkoholin polttelun kanssa. Kertookin siis pikemminkin muiden Kochin tummien heikkoudesta kuin tämän laadusta, kun silti väitämme kirkkain silmin (vielä tässä vaiheessa iltaa!) että kyseessä on paras Kochin kolmikosta.
Kolmen tumman perusteella Koch on panimo, joka ei ainakaan brittityylin tummia oluita osaa lainkaan tehdä. Ehkäpä ensi Viron visiitillä pitää ostaa muutama muuntyylinen olut Kochilta ja selvittää onko yleistasokin näin vaatimaton. Ikävä kyllä Porter Eripruul on jatkoa sarjalle ”häntäpäätä, kirpunsyömää sellaista”.