Põhjala, Viro. Berliner Weisse, 3.5%. Pullo, 0.33l.

Virolainen Pohjala on tähän mennessä suoriutunut lähes poikkeuksetta vähintäänkin puhtain paperein oluesta kuin oluesta, ja monesti lopputulos on ollut selkeästi kiitettävän puolella. Berliner Weisse, kuten hapanoluet muutenkin, ovat kuitenkin monesti haastavia, joten katsotaanpa miten virolaisen pienpanimoskenen johtotähti selviää siitä…

Hau-skalla koiraetiketillä varustettu pullo pitää sisällään sameaa, kevyesti vihertäväänkin vivahtavaa, ruohoisen keltaista olutta, joka vaahtoaa niukalti eikä omaa pysyväiskerrosta lain. Tuoksu on omenaisen hapan, suorastaan siiderimäinen kipakassa kuivuudessaan. Erittäin raikas, sopivan kevyt ja virkistävä tuoksu – happamuus on ainoa vedenjakaja tässä, joillekin se voi olla liikaa.

Hapan tämä toki on, kuten tyyliin kuuluu, mutta maussa happamuus ei silti äidy liialliseksi. Sen ohella on kirpeää omenaisuutta ja kevyttä vahamaisuutta, kuin omenankuorta. Hyvin siiderimäinen olut, joka ylläpitää hyvää tasapainoa happamuuden ja omenaisen hedelmäisyyden välillä. Ainoa varsinainen kritiikin aihe on, että happamuuden alla runko on melko ohut. Onneksi rungon kaikki muut maut ja niiden puutteet jäävät kirpeän happaman omenaisuuden jalkoihin!

Jos nyt ei ihan kiitettävän arvoinen ole, saa Kreuzberg kuitenkin hyväksyvän nyökkäyksen osakseen. Berliner weissenä ja hapanoluena se on raikas, virkistävä ja melko helposti nautittava, mutta silti aidosti hapan… eli kuta kuinkin niin lähellä ns. sessio-olutta kuin hapanolut voi olla!