Brouwerij Huyghe, Belgia. Belgityylinen vaalea ale, 8.5%. Pullo, 0.75l.

Eilisen Delirium Tremensin kylkeen Deliria-variantti: tämä kerran vuodessa pantu olut valmistetaan naistenpäivän kunniaksi, ja ilmeisesti valmistajina on vain naisia. Tokkopa vaikuttaa makuun, mutta ihan kiva konsepti. Mutta eipä tämä ole ainoa tavallisuudesta poikkeava asia oluessa: sen valmistuksessa on käytetty myös maissia, riisiä ja kauraa. Epätavallista – ja näiden voisi olettaa vaikuttavan makuun!

Ulkoisesti Deliria on pitkälti Tremensin kaltainen: niukkaa vaahtoa, pysyväiskerros epätasainen ja hiivainen. Väri olkinen ja samea, mutta selkeästi kalpeampi kuin Tremensillä. Tuoksukin on kalpeampi, hiivaisempi ja aavistuksen samppanjamaisempi, jopa siiderimäisempi kuivalla tavalla. Pientä Savanna Dry -tyyppistä karvasta, melkein kirsikkaista tuoksua tässä on. Pääpiirteittäin kuitenkin samaan vaalean belgioluen kastiin tämä kuuluu Tremensin kanssa. Oikein oiva tuoksu.

Tässäkin on hapokas ja kuohkea suutuntuma, joka alkuun peittää makua tehokkaasti alleen. Esiin nousee kuitenkin nopeasti kuivan samppanjamaiset piirteet keihäänkärkenä, sitten todella kuivaa olkisuutta, ja kuivan siiderimäistä omenaa. Pirskahtelevampana tämähän voisi melkein olla kuohuviinin korvike! Jälkimaussa tuntuu selvästi hapertuneen kuiva, puumainen hiivaisuus. Vertailuna Tremensiin tämä on aavistuksen kevyempi, aavistuksen kuivempi eikä yhtä viinainen – vaikka yhtä vahva onkin – ja aivan yhtä hyvä. Vaikea sanoa mikä rooli riisillä, mikä rooli maissilla jne. on, mutta selkeästi ovat vaikuttaneet makuun. Eivätkä ainakaan negatiivisesti!

Vaihtoehtoisena tulkintana Delirium Tremensistä Delirium Deliria vuosimallia 2020 on erittäin kelvollinen ja tutustumisen arvoinen olut. Ehdoton suositus tällekin meiltä.