Peak Organic Brewing Company, USA. White IPA, 6.4%. Pullo, 0.355l.

Alkon syksyn uutuuksista eniten mielenkiintoa herätti tämä jenkkiläinen luomu-white IPA eli IPA jonka valmistuksessa on käytetty vehnää. Koska oluen ainesosissa luetellaan myös korianteri (jota löytyy m.m. mainiosta Hoegaardenin witbieristä), ovat odotukset aika korkealla. Kassellaas mihin ”valkoinen hyppy” pystyy…

Ulkonäkö painottuu melko vahvasti vehnäoluen suuntaan kermaisessa, oranssinkellertävässä sameudessaan. Vaahto, jota ei tule runsaasti muttei vähäisestikään, ja joka haihtuu melko nopeasti jättäen kuitenkin röpelöisen pinnan, tuo toisaalta hyvin vahvasti monet IPA:t mieleen. Juoma on todellakin hyvin samea sekä reilun hapokkaasti poreileva, ja olemus onkin tosiaan kuin vehnäoluen ja IPA:n sekoitus. Tuoksukin vahvistaa mielikuvaa kuta kuinkin fifty-sixty -sekoituksesta, sillä ensin aistii rehevän greippimäistä, hedelmäistä, hiukan appelsiinimaista, ja ehkä ihan aavistuksen tunkkaista humalaa, jota kuitenkin oudolla tavalla komppaa ja tasapainottaa tuhti mutta ilmava kermavaahtoisuus. Tulee hiukan mieleen joku lemon curd, limemousse tai jopa limejuustopiirakka tuoksusta. Ainakin tähän mennessä olut on vastannut odotuksia hyvin, ja tuoksu on sekä sen verran mielenkiintoinen että hyvä, että odotukset nousevat pykälän entisestä!

Maku jatkaa samoilla linjoilla: IPA meets witbier. Päällä on jopa yllättävän hapokasta, runsaasti suuta kuivaavaa muttei siltikään liian tujua humalaa, jonka alla on selkeä vehnäolutmainen maku. Korianteri vie ajatukset nimenomaan Hoegaardeniin ja witbiereihin enemmän kuin Baijerin weissbiereihin. Alkuun maku on voimakkaan tuntuinen, mutta tasoittuu hyvin suun tottuessa. Suun tottuessa makuun hapokkuus ja humalan pahin terä myös hiukan taittuvat, paljastaen alta hedelmäistä, greipin- ja appelsiininmakuista humalointia, joka on kyllä selkeästi katkerampaa kuin esim. APA-oluissa, muttei silti yhtä hyökkäävä kuin joissakin jenkkilän IPA-oluissa. Vehnäolutmainen luonne tulee esiin kermaisen täyteläisenä runkona, joka osaltaan auttaa katkaisemaan pahimman terän humalalta, ja näiden yhdistelmä tuottaa lopputulokseksi yllättävän täyteläisen, hedelmäisen kermamoussen maun. Oluen suutuntumassa on sellaista kuohkeutta, paksuutta ja tuhtiutta, johon harvemmin törmää IPA-oluiden joukossa. Vehnäoluista juoma erottuu selkeästi kiitos raikkaan hedelmäisyytensä. Tuoksun tunkkaisuutta maussa ei pahemmin ole, mutta greippimäistä happamuutta on. Jälkimaku on pitkä ja hyvin vahvasti greippimäinen; se on erittäin suuta kuivaavan katkera, mutta samaan aikaan täyteläisen mehukas ja hedelmäinen. Loppujen lopuksi Hop Blanc nojaa enemmän IPA-oluiden suuntaan maussa, vaikka vehnäolutmaisia elementtejä on useita.

Iloksemme voimme todeta että vaikkei Hop Blanc hyppää heti ensikättelyssä suursuosikkien joukkoon, täyttää se odotukset oikeastaan täysin ja on kaiken kukkuraksi vielä erikoisluonteisempi olut kuin mitä ennakkoon odotimme. Vehnäolutmaisten piirteiden lisääminen IPA:an nostaa mielenkiintoisella tavalla esiin uusia makumaailmoja tästä meillekin jo hyvin tutusta oluttyylistä. Kaiken kaikkiaan siis oikein hyvä uutuus Alkon valikoimassa.