Meer Koebel

WP_20150116_014
Buffalo Bayou Brewing Co., Yhdysvallat. Double IPA, 9.1%. Pullo, 0.76l.

Vielä on kesää jäljellä, tai ainakin Texasin oluita. Houstonilainen Buffalo Bayou itse asiassa jopa pyysi Texasin kontaktin kautta meiltä kuvia heidän oluistaan Suomen oloissa, joten veimme Meer Koebelin ja toisen panimon tuotteen, Gingerbread Stoutin, lumihankeen eräänä tämän talven harvinaisista lumisista päivistä ja saimme 15 minuuttiamme julkisuutta kun kuva julkaistiin panimon Facebook-sivulla.

Meer Koebel on (pullon tekstin mukaan) variantti heidän jenkkityylisestä More Cowbell-IPAstaan. Meer Koebel tarkoittaa samaa belgiaksi (flaamiksi? Enmietierämievaanjuontäällä), ja on muuten nippelitietona viittaus klassiseen Saturday Night Live-sketsiin, jossa vitsailtiin että aivan mahtavan Blue Öyster Cult-bändin (Don’t Fear) The Reaper tarvitsee enemmän lehmänkelloa. Kuten nimikin antaa ymmärtää, on Meer Koebel siis belgihiivalla valmistettu belgioluista inspiraatiota saanut ”isoveli” More Cowbellille.

Tuopeista leviää pitkälle upean appelsiininen tuoksu, hapokkaan kirpeä mutta silti hedelmäisen mehukas. Kun nenän vie tuoppiin vahvistuu appelsiinin tuoksu, mutta sen ohella kevyttä vaniljaisuutta ja greippiä, ja toden totta belgityyppistä hiivaisuutta ja melkoisen makeaa maltaisuutta, samalla tavalla kuin vaikkapa Chimayssä. Tuoksussa on vahvana hallittu muttei välttämättä hillitty sitrushedelmäisyys, jota mukavasti tasoittaa melkolailla yhtä vahva hiivainen, makea maltaisuus ja kevyt greippinen kirpeys. Olemukseltaan olut on samea, melkein toffeevanukkaan värinen, täyteläisen oloinen komistus, jonka kruunaa niukahko ja nopeasti laskeva vaahtokukka joka kuitenkin jättää mukavan röpelöisen kerroksen oluen pintaan ja kivasti pitsiä lasiin. Pitsiä jää harvinaisen runsaasti ja kauniisti lasin pintaan tuopin huvetessa.

Belgityylisyys ei ole pelkkä korulause tässä oluessa: melko helppoon ja kevyeen IPA-luonteeseen on yhdistetty selkeästi belgityyppinen makea mutta silti suuta kuivaava, turpean pyöreä ja tuhti maltainen maku; makeus menee melkein imelän puolelle. Itse asiassa jenkkityylinen IPA-maku jää selkeästi taka-alalle muutaman suullisen jälkeen, ja voimakas, hyvin makea maltaisuus korostuu. Hedelmäinen mutta silti hiivaisen kuiva humalan karvaus on kuitenkin koko ajan läsnä, ja se taittaa mukavasti maltaisuudelta terää, eikä salli sen mennä liiallisuuksiin: hiukan yhtymäkohtia barleywineen maussa on, mutta IPA-puoli mausta takaa sen, ettei liiaksi tuolle linjalle mennä. Suhteellisen korkea alkoholiprosentti antaa juomalle reilua potkua ja tuhtiutta sekä polttelua mahalaukussa.

Meer Koebel on pirun tuhti joskaan ei nyt ehkä erityisen vaativa olut; itse asiassa maun voimakkuuteen nähden yllättävän helppo tapaus, minkä meidän mielestämme voi lukea eduksi tälle oluelle. Ei myöskään mikään ihan hirveän usein maistuvan oloinen olut, sen verran tanakka tapaus on kyseessä, mutta taidonnäytteenä vakuuttava yhtä kaikki. Näitä Yhdysvaltalaisia pienpanimo-oluita maistellessa tulee oikein vitutus siitä, kuinka pienimuotoista ja nihkeätäkin suomalainen pienpanimotoiminta on… syyttävä sormi ei tietenkään ja todellakaan osoita panimoiden suuntaan vaan tiedätte-kyllä-minne. Oli miten oli, Meer Koebel ei tarvitse lisää lehmänkelloa eikä oikeastaan mitään muutakaan, oikein mainio belgialen ja IPA:n ristisiitos.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s