Houblon Chouffe

WP_20150411_011
Brasserie d’Achouffe, Belgia. Double IPA/Tripel, 9%. Pullo, 0.75l.

Tässäpä tuhti olut: yhdeksänvolttinen 0.75 litran leka joka on samalla sekä tupla-IPA että Tripel, eli jenkkityylistä humalaöveriä ja belgityylistä tuhtiutta lupailee. Ummikot saivat tämän pullon synttärilahjaksi eräältä kaverilta, ja vuosi sitten saimme samaista olutta lahjaksi eräältä toiselta kaverilta. Tämä on siis entuudestaan tuttu olut, mutta muistikuvat eivät ole kamalan selkeät. Muutenkin olimme ensimmäistä pulloa testatessamme vielä enemmän olutharrastuksemme alkumetreillä kuin nyt, joten hyvä sauma testata olutta uusiksi.

Olut kaatuu tuoppiin erittäin runsaasti vaahdoten. Vaahto on vanukasmaista, kuohkeaa ja paksua. Se haihtuu melko nopeasti, jättäen pinnalle epätasaisen, parin sentin pysyväisen kermaisen, marenkisen kerroksen. Pitsiä jää runsaasti ja nätisti tuopin reunalle. Väriltään olut on samean oljenkeltainen, vaniljavanukasmainen (tätä piirrettä vaahto korostaa) ja todellakin syvän samea. Tuoksu on kyllä reilusti humaloitu, muttei overkill-tavalla: se on miellyttävän tasapainoista, sillä sen vastapainona on kermaista, viljaista maltaisuutta. Tulee jopa witbier etäisesti tai ei-niin-etäisesti tuoksusta mieleen! Humala on melko kuivan greippistä, muttei silti ilman kipakan appelsiinista, sitrusmaista vivahdetta. Oikein mukavasti tuo veden kielelle.

Tuoksun tavoin makukin on oiva yhdistelmä belgioluen maanläheistä, hiukan turpean hedelmäistä maltaisuutta ja jenkki-IPA:n tuhtia humalointia. Nämä kaksi sinänsä melko erilaista tyyliä sekä täydentävät toisiaan, että luovat mielenkiintoisen konfliktin suussa. Yhtäältä maut tasapainottavat ja loiventavat toisiaan niin ettei kumpikaan mene liiallisuuksiin, toisaalta taas turpea maltaisuus ja suuta kuivaavan katkera humalaisuus mittelevät jatkuvasti siitä kumpi on niskan päällä. Lopputulos on tuhti, täyteläinen, nautinnollinen, mielenkiintoinen ja rikas maku. Houblon Chouffe ei ole niinkään vaativa kuin ylitsevuotavan antava: jokainen kulaus täyttää suun upealla makujen kirjolla, sillä molemmat mittelevät maut omaavat reilusti potkua. Näin ollen, vaikka maku pysyy tasapainossa pitkään, eivät ottelijat mitätöi toisiaan suussa, vaan makunystyröitä kohtaa tuplapotku.

Jonkin ajan kuluttua belgityylinen täyteläinen turpeus joutuu myöntämään tappionsa, ja suorastaan rehevän tuhti greippinen katkero ottaa niskaotteen maussa. Loppujen lopuksi olut siis kuitenkin kallistuu enemmän IPA:n kuin tripelin suuntaan, mutta hienosti molempia luonteita on silti loppuun asti läsnä vaikka humala kohoaakin ykkössijalle. Humalaisuuden voiton sinetöi pitkä, vahva ja reilusti suuta kuivaava katkero.

Ensimmäisellä maistelukerralla Houblon Chouffe oli aloittelevalle olutharrastajaparille vähän liian tuhti tuttavuus. Nyt, reilua vuotta myöhemmin, Houblon Chouffe on kyllä vieläkin tuhti, mutta Ummikkopariskunta on oppinut arvostamaan bodattuja oluita. Houblon Chouffe on yksinkertaisesti hieno olut, jota voi suositella lämmöllä IPA- ja belgioluiden ystäville. Sellainen olut, jota mielellään juo toistekin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s