Paljas Session Saison

WP_20160731_006

Brouwerij Henricus, Belgia. Saison, 4.6%. Pullo, 0.33l.

SOPP:ista on selvitty hengissä, jos nyt ei ihan kunnialla niin ainakin tyylikkään matalalennon ja mahalaskeutumisen merkeissä. Vaan eipä siinä mitään, koska on kesäloma ja muuta sensellaista, palaavat Ummikot tuon jumalten nektarin eli oluen pariin heti taas. SOPP:ista ja aiemmin järjestetystä Craft Beer Helsinki -tapahtumasta kirjoittanemme lähiaikoina jutun tynkää, mutta nyt illan oluen kimppuun.

Paljas Saison, tästä lähin nakusaison, on markettivahvuinen olut jonka etiketti ei ole sieltä kaikkein houkuttelevimmasta päästä. Saisonit ovat kuitenkin tunnetusti mieleemme, joten etiketistä löytyvän taikasanan ansiosta nämä päätyivät kabinettiimme.

Nakusaison vaahtoaa kaadettaessa erittäin runsaasti hapokkaan höttöistä, ilmavaa vaahtoa joka poreilee äänekkäästi. Vaahto, joka oikein kuplii silminnähtävästi, ei kuitenkaan ole nopeasti haihtuvaa sorttia vaikka onkin höttöistä, vaan on päinvastoin hyvinkin pitkäkestoista ja laskee hiljalleen jättäen lopulta paksun oloisen, suunnilleen sentin mittaisen pysyväiskerroksen ja kivaa pitsiä lasin reunoille.

Väriltään nakusaison on tyypillinen tyylinsä edustaja: samea, kalpean kellertävä ja hiukan vaniljavanukasmainen – tätä mielleyhtymää vaahto vain vahvistaa. Tuoksukin on melko tyypillinen makeamman saisonin tuoksu: heinäinen, hiukan makean kermainen vehnäolutmaisella tavalla ja kevyttä mausteisuutta. Happamuuttakin tuoksusta löytyy. Ei pöllömpi tapaus ulkoisesti ainakaan, vaikka suorastaan huutaa sanaa ”perus” jokaisella osa-alueella.

Maku on aavistuksen happamampi kuin melko makea tuoksu, mutta siltikin saisonien mittapuulla kallistuu makealle puolen origosta. Makukin on luokkaa ”perus”: heinäinen juonne on hapan, mutta sitä tasapainottaa kuohkean kermaisat sävyt. Ikävä kyllä maku on hiukan valju; ei vetinen, mutta aavistuksen köyhä samalla tavalla kuin toiseen kertaan käytetty teepussi. Nakusaison on myös hyvin hapokas, mikä tekee vähän karhunpalvelusta maulle.

Nakusaison on aavistuksen köykäinen perussaison, jonka maku jättää toivomisen varaa mutta on silti juomakelpoinen. Valjun maun ohella oman luonteen puute muodostuu tämän maitokauppasaisonin suurimmaksi heikkoudeksi: nakusaison tyytyy vain toteuttamaan saisonien peruspiirteitä ilman mitään omaa twistiä. Yhdistelmänä luonteen heikkous ja maun divaritaso ovat tappava.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s