Winter IPA

wp_20161204_001

Buxton Brewery, Englanti. Red IPA, 6.3%. Pullo, 0.33l.

Luukku neljä, ja nyt siirrytään jo nimenkin puolesta talvisiin maisemiin. Buxton on aikaisemmin tuttu ja muistelemme että olisi jopa ihan positiivisissa merkeissä, mutta blogissa ei panimon tuotteista arvioita löydy.

IPAin maailma on hassu paikka, kun vaalea ale voi tätä nykyä olla punainen, ruskea tai jopa musta… ei nimi miestä pahenna, mutta olutta ehkä vähän. Onhan se hassua että mikä tahansa vahvasti humaloitu olut on mukamas IPA, mutta kaipa se on niin että koska IPA myy, niin kaikelle voi lätkäistä tuon nimikkeen kunhan siinä on humalaa. Ja joskus vaikkei ihan hirveästi olisikaan.

Oli miten oli, erittäin nätin värinen Buxtonin Winter IPA kaatuu lasiin pahemmin vaahtoamatta, eikä vaahtoa jää kuin nimellisesti oluen pinnalle. Väriltään olut on todella syvän, tumman ja rehevän punaruskea, kuin mahonkia tai kastanjaa. Glögihän tästä tulee mieleen! Tuoksussa humalan katkerointi yhdistyy juurevan maltaiseen, toffeemaiseen ja pähkinäiseen täyteläisyyteen, tuoden mieleen tuhdin punaviinin. Mikään perus-IPAn tuoksu tämä ei ole, enemmän tulee mieleen brittein saarten tumma talviale johon on lisätty ylimääräinen ripaus humalaa, mutta kuten todettua… kaikkihan se on IPAa tätä nykyä! Oli miten oli, miellyttävän, talvisen paksu ja voimakas tuoksu ansaitsee kehut.

Joo, ei tämä mikään IPA ole. Rungossa jyllää makean pähkinäinen ja maltainen maku, joka taittuu selkeään, brittityylin puumaiseen humalaan pitkässä jälkimaussa. Rungossa mallas on kuitenkin se joka vie ja humala vikisee, minkä takia Ummikot ovat sitä mieltä että saa kyllä vähän luikuria laskea jos tästä IPA:ksi kutsuu. Oli miten oli, Winter IPAn humalalla höystetty pähkinäisyys on suunmukainen, tuhti muttei raskas maku. Humalan rooli rungossa taitaakin juuri olla sen pienoinen keventäminen, missä se onnistuukin hyvin.

Ei Buxtonin Winter IPA mikään merkkitapaus ole, mutta varsin mukava, astetta raskaampi versio tummemmasta brittialesta, jota voi hyvillä mielin kutsua talviolueksi, ja jota kelpaisi varmasti juoda lasi tai kaksikin hyvän aterian jälkeen takkatulen loimussa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s