Victory Brewing Company, Yhdysvallat. Imperial stout, 9.1%. Pullo, 0.355l.

Koska nyt on kiirastorstai, otetaan yksi kiirastulessa käyneen tumma olut. Olipas muuten paska väkisin väännetty vitsi. Oli miten oli, yhdysvaltalaisen Victoryn tuhti ja tumma Storm King on tänään vuorossa.

Lasiin Storm King kaatuu niukasti vaahdoten, kuten imperialeilla on tapana, eikä pysyväiskerros ole kuin millien paksuinen, ja sitä on oikeastaan vain reunoilla. Väriltään olut on musta kuin syysmyrsky perssilmästä katsottuna (TJEU). Tuoksu on myös imperialille melko tyypillinen: imelän makea, paksu, salmiakkinen, paahteinen ja vahva – muttei järin alkoholinen. Läsnä on myös ripaus yrttisyyttä. Tuhtia juomakokemusta lupaileva, varsin miellyttävä tuoksu.

Storm Kingin maku tuo hiukan mieleen jenkki-imperialiversion Koffin mainiosta porterista: samaa tujua, suolaisenmakeaa tummuutta tässä on, mutta selkeällä imperial -twistillä. Noin muuten tuoksun huomiot pätevät myös makuun yrttisyyttä myöten, eikä maussa ole läheskään niin paljon alkoholia kuin 9.1% -volttiselta oluelta voisi odottaa. Alkoholi tuo tuhtiutta ja voimakkuutta makuun, muttei maistu. Jälkimaussa on pistävää, voimakasta ja suorastaan karsinogeenistä karrelle palanutta – ja siis tosissaan karrelle palanutta – kuivaa humalaa. Pohjaan palanut ruisleipä tms.; emmepä ole ennen törmänneet aivan näin voimakkaaseen paahteisuuteen oluessa, tämä on next leveliä stögisportereista. Kaiken lisäksi jälkimaku on pitkä; ajan myötä se laantuu hiukan ja maistuu tummapaahtoiselta kahvilta.

Väkevä jälkimaku on varmasti seikka, joka jakaa ihmisiä, mutta muuten Storm King on oikein onnistunut joskaan ei ehkä järin omaperäinen jenkkityylisesti vahva imperial stout.