A Le Coq, Viro. Savuolut, 5.6%. Pullo, 0.4l.

A Le Coq on tietenkin kaikille tuttu lagerinsa kautta, mutta panimon muihin tuotteisiin törmää harvemmin Suomessa. Tätäkään pulloa ei ostettu Suomesta vaan Virosta, ja siinä oli tämänkertainen intro.

Hyvin vaalea Kihnu Jonn kaatuu lasiin n. puolentoista sentin paksuisen, höttöisen vaahtokerroksen saattelemana. Vaahto laskee nopeasti liki kokonaan, jättäen pientä pitsiä lasin reunoille. Väriltään olut on kauniin vaalea, hiukan kullertava. Tuoksussa savua ei ole ylenmäärin, vaan pääpaino on lagerin raikkaassa, hiukan hedelmäisessä kepeydessä. Savuisuus vie ajatukset Bambergiin, vaikka onkin monta kertaluokkaa kevyempää. Ihan mukava tuoksu.

Mausta voi sanoa pitkälti samaa: savua löytyy, joskin hyvin kevyenä verrattuna vaikkapa Schlenkerlaan, ja Schlenkerlaanhan kaikkia savuoluita verrataan koska se on paras best. Muuten Kihnu Jonn maistuu melko lailla peruslagerilta, eli ei mitään mistä jaksaisi hirveästi tarinoida.

Savuoluiden mittapuulla Kihnu Jonn on hyvin kevyt ja varsin varovainen savuisuudessaan, eikä siten ole edes lähellä tyylin kärkeä. Peruslagerina se kuuluu luokkaan ”ihan kiva muttei sen parempi”, eli nämä kaksi yhdistämällä lopputulos on se, että Kihnu Jonn on ihan menettelevä mutta vähän tylsä vaalea savulager.