WarPigs Brewpub, Tanska. New England IPA, 6.5%. Tölkki, 0.5l.

WarPigs-pienpanimo ja panimoravintola on tanskalaisen modernin klassikon, Mikkellerin ja jenkkiläisen 3 Floydsin yhteishanke. Me emme ole siellä paikan päällä päässeet käymään, joten nyt kävi kuten Muhammedille: kun Muhammed ei päässyt WarPigsiin, tuli WarPigs Muhammedin luo. Meille tuli vuori. Eikun hetkinen, se oli toisin päin: vuori tuli Muhammedille, meille WarPigs. Tölkissä.

Nyt vuorten, meidän, WarPigsin ja Muhammedin sotkun selvittyä voimme todeta että Elite Human kaatuu lasiin vaahdoten hiukan, mutta hyvin pian kermainen vaahtokerros katoaa liki kokonaan, jättäen vain jäljen häivän oluen pinnalle. Olut itsessään on vaniljavanukkaan värinen ja oloinen: paksuhko, kermainen, kalpeahkonkeltainen, samea. Tuoksukin on vanukasmainen: kermainen, hiukan vaniljainen, kylmänkatkeroisen humalainen, täyteläinen. Juuri sellainen kuin NEIPA:n pitääkin olla.

Suutuntuma ei ole järin hapokas, mikä korostaa Elite Humanin paksuutta. Maussakin on vaniljavanukkaan (tai kiisselin?) henkeä: miellyttävää paksuutta, kermaista täyteläistä makeutta, mutta myös IPA-oluen tuntuvaa humalointia ja greippiin vivahtavaa sitruksisuutta. Onhan tämä aivan hyvä olut, mutta vähän ehkä sellainen ”perus-NEIPA”, joka laadukkuudestaan huolimatta ei ole mitenkään ikimuistoinen tai se kaikkein joukosta erottuvin. Maku on vähän mallia perus, mutta muuten kyseessä on laadukas olut josta löytyy tasapainoa, sopiva määrä suutuntuman paksuutta ja helppoa, miellyttävää juotavuutta.

Elite Human ei aivan ole eliittitason NEIPA. Se on erittäin juotava, jokseenkin maistuva, kaikin tavoin laadukkaan oloinen – mutta mausta jää puuttumaan se viimeinen loppusilaus, se oma vahva luonteenpiirre, joka sinetöisi Elite Humanin paikan NEIPA:n ykkösketjun tähtinimissä. Vaan kyllä tätä siltikin kelpaa juoda.