Siren Craft Brew, Englanti. Barley wine, 11%. Pullo, 0.375l.

Nyt on vuorossa jotain vähän erikoisempaa: brittiläisen Sirenin barleywine-blend, jossa on eri tynnyreissä kypsytettyjä versioita barleywinestä pullotettuna. Jokainen vuosikerta toki erilainen. Tämä on näemmä tosiaankin vähän harvinaisempaa herkkua: Untappedissakin oli alle 850 kirjausta.

Lasiin Maiden 2019 kaatuu jokseenkin vakuuttavasti. Vaahtoa ei ole lainkaan, mutta oluen syvän tumma väri tekee vaikutuksen heti lasin alkaessa täyttyä. Kun lasi ei ole valoa vasten, on oluen väri hyvin tumman ruskea, jopa sahtimaisuuteen asti. Valoa vasten puolestaan vaaleamman rusehtavat sävyt nousevat esiin jokseenkin kotikaljamaisella tavalla. Visuaalisesti tässä on vaikeasti määriteltävää aitoutta. Tämä näyttää vakuuttavalta. Tuoksu ei pärjää huonommin: makeaa mallaslimppua, toffeeta tai nougatia, lämmintä ja pehmeää alkoholisuutta, ja sopivissa määrin tynnyrin sävyjä. Tosi hyvä tuoksu, juuri mitä barleywineltä odottaa.

Oluen suutuntuma on erittäin pehmeä ja paksunpuoleinen, tahmeanjäykkä. Hapotuksen olemattomuus korostaa tätä erittäin kauniisti. Maussa viinimäinen tumma makeus korostuu enemmän kuin tuoksussa; tämä vuosikerta onkin tehty käyttäen Armagnac-brandyn tynnyreitä, mikä kyllä tuntuu maistaessa. Suutuntuman miellyttävä tahmeus yhdistettynä tummaan makeuteen tuo siirappia enemmän mieleen tumman sokerin. Muuten tuoksun kanssa samoja piirteitä maustakin löytyy: kosolti mallaspirtelöä, alkoholin lämmittävyyttä brandymäisellä tavalla. Ja kyllä, pikkuhiljaa makukavalkadin alta löytyy barleywinelle ominaista rusinaisuutta.

Tämä pullo on odotellut vuoroaan kaapissa loppukesästä asti, ja hiljalleen sitä katsoessa ovat odotukset kasvaneet. Ja mukava kyllä, se todellakin oli niiden veroinen – ja kenties parempi. Perus-Maiden on meille tuntematon suuruus, mutta ainakin tämä 2019-vuosikerta on barleywinejen mittapuulla huippuja. Ja barleywinehän on tyylinä ainakin toisen meistä suosikki, eli sinänsä asteikko on kova; toisaalta, rehellisyyden nimissä, onhan se tämän erikoisen oluttyylin kohdalla niin, että aivan liian usein joutuu pettymään. Mutta silloin kun ei… silloin kun ei, muistuu mieleen miksi erikoisoluisiin aikoinaan ihastui. Maidenin 2019-versiota hörppiessä tuo muistuu mieleen elävästi.