La Calavera, Espanja/Humalove, Suomi. Märzen/savuolut, 11,8%. Pullo, 0.375l.

Suomalainen Humalove on tehnyt paljon yhteistyötä eri panimoiden kanssa. Moni kollaboraatio näyttää suuntautuneen Puolaan, mutta nyt katse on länteen ja Espanjaan. Islay-tynnyreissä kypsytetty, savuisa ja vahva Märzen on tyylinä aika mielenkiintoinen – jännä nähdä ovatko Espanjan hombrerot ja Suomen tyyppelöt onnistuneet tekemään hyvän vaiko vain humalluttavan oluen.

Lasiin Deadsmoke kaatuu melko niukasti vaahdoten. Kaatovaiheen vaahto on alle sentin, ja pysyväiskerrosta on vain kranssi lasin reunoja vasten. Väriltään olut on hyvin, hyvin tumman ruskea; valoa vasten nätin joskin samean pronssinen. Tuoksu on Islayta. Savuviskiä, savua ja viskiä. Ehkä ihan pieni ripaus tummempaa maltaisuutta – mutta sitä saa kyllä etsimällä etsiä. Kyllähän tämä viskin ystävää miellyttävä tuoksu on.

Maussa on toki erittäin runsaasti viskin sävyjä, mutta myös paljon muutakin. Ensimmäiseksi huomio kiinnittyy rehevän, suorastaan ällöäitelän makeaan, juurevaan maltaisuuteen. Sitä tukee ja pönkittää voimakas tynnyrimäisyys, tehden lopputuloksesta maakellarimaisen. Maussa on myös lievän etikkainen piirre, joka ei kuitenkaan epämiellyttävä ole. Näiden lisäksi mausta löytyy tosiaan kosolti Islay-viskien faneille tuttua savua, nahkaisuutta ja nuotiota. Viinan poltteluakin löytyy, mutta ehkä vähemmän kuin näin vahvalta oluelta odottaisi.

On vaikea sanoa onko Deadsmoke hyvä olut ainakaan sillä tavalla, että tätä joisi toiste jos vastaan tulee. Mielenkiintoinen se on, se on selvä. Se on myös varsin onnistuneesti tynnyröity olut, sillä viskimäisyys ja tynnyri eivät lanaa alleen muita makuja. Myös rungon rehevä maku on sinänsä ihan onnistunut, mitä nyt ehkä vähän liiankin rehevä. Näiltä osin Deadsmoke on ainakin onnistunut, mutta onko se automaattisesti sama asia kuin hyvä? Paha sanoa – mutta lopulta vaakakupit kyllä kallistuvat positiiviseen päin.

Deadsmoke on tuju ja tuhti saksalaisen oluen ja skottilaisen viskin naimakauppa. Savuviskien ystäville tätä kehtaa suositella, mutta perinteisen saksalaisen rauchbierin ystäville vähän vähemmän. Humaloven osalta voi sanoa, että panimo jatkaa mielenkiintoisten oluiden parissa.