Brauerei Heller Bamberg, Saksa
Rauchbier Märzen: 5.1%, Pullo 0.5l.
Eiche Doppelbock: 8%, Pullo 0.5l.

Nyt ollaan legendan äärellä, voisi kai sanoa. Kuten varmasti monille muillekin, Bambergin ylpeys Aecht Schlenkerla Rauchbier määrittelee savuoluen meille ja kaikkia savuoluita verrataan automaattisesti siihen… eikä vielä ole tullut vastaan olutta joka olisi Rauchbierin veroinen. Lisättäköön että kyseessä ei ole ainoastaan Se Suurin Savuoluista, vaan myös toinen niistä kahdesta oluesta, joista Ummikko N:n (ja oikeastaan koko Ummikkopariskunnan) olutharrastus alkoi; toinen oli Green Flash Brewing Co.:n West Coast IPA. Verrokkina klassikolle on samaisen panimon alkoholipitoisuudeltaan reilusti voimakkaampi tuplapukki, Eiche Doppelbock, joka oli syntymäpäivälahja kaverilta. Huomiseksi olutkaapissa on muuten Bambergin Fastenbier, jota pullotettiin ensi kertaa tänä vuonna. Bambergpääsiäinen tiedossa siis!

Rauchbier kaatuu lasiin reilusti vaahdoten paksua, kuohkeaa ja nättiä vaahtoa joka kuitenkin katoaa melkein täysin aika nopeasti. Olut on todella, todella tumman punainen: ei missään nimessä musta eikä samea, vaan hyvin tumman rubiininpunainen. Eiche puolestaan vaahtoaa huomattavasti vähemmän ja jättää vielä pienemmän pysyvän vaahtokerroksen, ja on väriltään selkeästi vaaleampi vaikka omaakin samaa rubiininpunaista sävyä.

Tuoksun puolesta Rauchbier on itse täydellisyys: se tuoksuu puusaunalta, nuotiolta, takkatulelta, kesältä, tervalta, pekonilta… upealta, sanalla sanoen. Eichen tuoksu on huomattavasti kevyempi ja vähemmän savuisa: siinä on erittäin makeaa, tahmaisen toffeen kaltaista maltaisuutta, joka on samalla myös selkeän leipäistä. Tuoksussa on myös ohimenevä häivähdys humalaa. Savuakin Eichessä on, ja sen huomaa parhaiten kun tuoksuttelee olutta niin ettei nenä ole ihan kiinni tuopissa; tällöin savuisuus on kuin kevytversio Rauchbieristä. Eichen tuoksu herättää etäisiä mielleyhtymiä sekä belgialaisiin oluisiin että barley wineihin. Eichen tuoksu ei totta puhuen ole kovin viekotteleva, eikä ainakaan parane ajan kuluessa.

Rauchbier on suussa hapokasta ja tuoksuun nähden yllättävän kevyttä, mutta maultaan savuisan täyteläistä. Maussa korostuu savun ohella tervaisuus. Myös pekonin kaltaista savuisan porsaanlihan makua on mukana. Tulee mieleen perinteinen suomalainen puulämmitteinen sauna ja kiukaalla paistuvat makkarat. Sellainen kokonaan puusta tehty, sopivan ahdas, tietenkin hyvin hämärä ja kostea sauna rantamökillä keskellä yötä. Humalan puraisu on yllättävän selkeä, se maistuu jo kun olut on vielä suussa, ja jää sinne vaimeana kuivaavuutena vielä hyväksi toviksi oluen solahdettua kurkusta alas. Kevyen humalainen muttei erityisen katkera jälkimaku on hieno finish kenties hiukan yksipuoliselle mutta muuten aivan upealle maulle… sillä rehellisyyden nimissä, eihän Rauchbierin maussa ole paljon muuta äksöniä kuin savuisuus. Mutta eipä se tosiaan muuta kaipaakaan!

Pukkia kurkkuun. Rauchbier, jota voinee hyvin mielin kutsua ikoniseksi, määrittelee Brauerei Heller Bambergin tuotoksia niin vahvasti, että on tavallaan vaikeaa sisäistää panimon valmistavan myös muunlaisia oluita. Sen takia Eichen tyystiin erilainen, Rauchbieriin verrattuna melkeinpä savuttomalta tuntuva makumaailma on jonkinasteinen shokki. Se täyttää suun turpean makealla, äitelällä leipämäisellä maltaisuudella, jossa tosiaan on mielestämme sukulaisuutta joidenkin barley winejen kanssa, joskin siedettävämmän kevyempänä. Siinä missä Rauchbierin määrittelee savuisuus (johan nimi sen kertoo!), on Eichessä oleva savuisuus pikemminkin pikantti sivumaku jonka kyllä huomaa, mutta joka silti lähinnä tukee rehevää maltaisuutta. Alun yliturpeus tasapainottuu kotvasen kuluttua, ja sekä savuisuus että Rauchbierin kaltainen selkeä mutta sopivan säyseä humalaisuus astuu esiin. Siinä missä aluksi Eichessä huomio kiinnittyy lähinnä erilaisuuksiin Rauchbieriin verrattuna, rupeaa maun kehittyessä huomaamaan vahvoja yhtäläisyyksiä Rauchbierin ja Eichen välillä, vaikka Eiche edustaakin täysin eri tyyliä. Bambergiläispanimon ainutlaatuinen kädenjälki on selkeästi huomattavissa myös Eichessä, ja loppujen lopuksi doppelbock paljastuukin Rauchbierin läheiseksi serkuksi, ja kaiken lisäksi oikein hyväksi olueksi. Eiche on siis sopivan turpean maltainen, miellyttävästi kevyen savuisa ja sopivan humaloitu, hyvin suussa viihtyvä doppelbock.

Vanha suosikki ja uusi tuttavuus tekevät molemmat positiivisen vaikutuksen: Rauchbier on juuri niin erinomainen savuolut ja muutenkin maukas olut kuin muistelimmekin, ja Eiche paljastuu alkuihmetyksen jälkeen erittäin päteväksi olueksi. Hyvin fiiliksin voi siis odotella huomisia Fastenbierejä…