Amundsen Brewery, Norja. Imperial pastry stout, 10.5%. Tölkki, 0.33l.

Kun tyylinä on imperial pastry stout, tietää yleensä mitä on luvassa: raskasta, vahvaa, ylimakeaa hampaidensulattajaa. Nimestä päätellen norjalainen Amundsen tarjoilee juuri sitä, kun mukana on kookosta ja suklaahippukeksiä. Ai kamala.

Heti kun tölkin avaa, leviää huoneeseen vahvan, makean kookosmainen tuoksu. Lasissakin olut tuoksuu tuhdille ja paksulle: kookosta, rasvaa, suklaata, siirappia, kahvia, hampaidensulattajaa. Vaahtoa ei tietenkään näin vahvassa oluessa ole lainkaan, ei kaato- sen paremmin kuin pysyväiskerrosta. Ja väri on musta. Täysin par for the course: tuhtiutta lupailee.

Maku ei ole pekkaa pahempi, ainakaan jos Pekan maustaa suklaalla, siirapilla ja kookoksella. Tämä maistuu aika lailla siltä miltä tuoksuukin: överin ällömakealta, kookokselta, suklaalta, kahvilta ja viinalta. Vähän kuin joku kaakao-kookos-suklaa -kahvidrinkki. Nielussa myös polttelee sen verran, ettei vahvuudesta voi erehtyä. Sinänsä maku on ihan hyvä ja erittäin jälkiruokamainen, mutta kyllähän tätä vaivaa aivan sama kuin useimpia pastry stouteja: maussa ei ole aitoa kompleksisuutta, eikä se kehity oluen lämmetessä ja suun tottuessa. Mitään uusia piirteitä ei nouse esiin, eivätkä olemassaolevat elä. Tämä maistuu samalta koko ajan, ja se on kyllä melko tylsä piirre tässä nimenomaisessa oluessa, ja tyylissä ylipäätään.

Pastry stout on tyyli joka överiydessään ei sovi kaikille. Amundsenin tulkinta siitä eritoten on raskas, yli- ja ällömakea ja kaikin puolin sellainen että jos tyyli tökkii vähänkin, ei ainakaan tätä kannata maistaa. Jos toisaalta taas tyyli on hurmannut kybällä, niin sitten tämä uponnee. Mikään tyylin ykkösnyrkki ei kuitenkaan ole kyseessä; periaatteessa ihan hyvä makumaailma kärsii liiallisesta makeudesta. Tässä saisi olla enemmän kahvisia, kaakaomaisia tai tummasuklaamaisia piirteitä makeutta vähän tasapainottamaan.