Erinäisillä ruokailukerroilla yms. maisteltuja oluita pidemmältä aikaväliltä; S-Ryhmän talviolutkampanjaa ja muita.

Ballast Point SEA MONSTER Imperial Stout
Kymppivolttinen, tuhti imperiali. Tuoksultaan paahteinen, ällömakea, alkoholinen ja maltainen, mukana ripaus kakkumaista hedelmää. Jo tuoksultaan todella tuhti ja paksu. Maku salmiakkinen, ällön makea ja suolainen, hedelmäinen överillä tavalla, imelä, ylikypsä ja luonnollista kyllä, volttimäärän huomioon ottaen, alkoholinen. Vähän liiankin jyty ja vaativa, eikä loppujen lopuksi mikään kovin hyvin kolahtava tapaus. Humalaa ei hirveästi löydy mutta kyllä sen aistii vaanimassa taustalla.

Donut Island/Hiisi LICORICE, SUCKERS! IPA
Pyynikin Käsityöläispanimo FEENIKS savuolut
IPAksi tumma Licorice, Suckers! on tuoksultaan hedelmäkarkkimainen, tai tuoreen punaisen lakun tuoksuinen. Mukana tujaus tulisuutta, eikä ylen humaloitu. Hyvin mukava tuoksu! Maku ei yllä ihan samaan, vaan on lähinnä ”ihan hyvä”, nojaa tuoksua enemmän perus-IPA suuntaan. Humaloinnin alla on kuitenkin selvää lakritsia, joka vähä vähältä korostuu yhä enemmän. Ihan kiva.

Feeniks toisaalta oli huikea. Tuoksussa oli savuisan Islayviskin nahkaisuutta… tässä tosiaan tuoksuu viski, ei Bamberg. Kerrassaan upea tuoksu! Maussakin savu tuntui todella selvästi: puusaunaa, nuotiota, viskiä, avotakkaa. Kaunis ja mitenkään liioittelematon tai keinotekoinen savun maku, jonka ansiosta Feeniks kohoaakin melkeinpä kakkossijalle Schlenkerlan oluiden jälkeen. Savun alla on pientä colamaista makua, joka sopii savun kanssa hyvin yhteen, ja savuisuudesta huolimatta olut on mukavan kevyt. Kerrassaan kaunis olut!

Hornbeer HAPPY HOPPY VIKING IPA
Brasserie Dieu Du Ciel! APHRODISIAQUE stout
Happy Hoppy Vikingin tuoksu on pähkinäinen ja humaloitu, ja pähkinäisyyden takia ummehtunut kun taas humala raikastaa. Ei täysin vakuuttava tuoksu, jossa eltaantuneen rasvan aromi etenkin haittaa. Maussa pähkinää ja turpeaa hedelmäisyyttä, mutta humalaakin on reilusti. Härski juonne jatkuu makuun härskiintyneen kerman muodossa, muttei ole yksiselitteisesti paha juonne. Hiukan epämiellyttävä mutta juotava pähkinäisenpuoleinen IPA.

Aphrodisiaque, maukkaan kahvisen näköinen stout, oli tuoksultaan kerrassaan kaunis; vaniljaa, kahvia ja suklaata täyteläisessä, nenään suorastaan räjähtävässä muodossa. Vaan onpa oluen valmistuksessa käytetty vaniljansiemeniä sekä kaakaopapuja! Tuoksu toi mieleen loistavan Samuel Smithin Organic Chocolate Stoutin. Upean pehmyt maku oli myös vaniljainen ja kahvinen, mutta siinä oli myös kevyttä tummaa marjaisuutta. Jälkiruokamaisessa oluessa vanilja astui juoman lämmetessä taakse ja antoi kauniin pehmeän ja makean kaakaomaisuuden nousta esiin suklaisuuden ja mustaherukkaisuuden puhjetessa kukkaan. Juuri marjaisuus tuo pientä omaperäisyyttä tähän mainioon stoutiin.

Modernist SVARTKROPP imperial stout
Thornbridge KIPLING pale ale/golden ale
Väriltään Kipling oli todella kalpean vaalea, jopa siiderimäinen. Keveys jatkui tuoksussa: greippisen sitruksinen ja kevyt, jopa hiukan lagermainen. Käytetty vehnä tuntui melko ohuessa tuoksussa, jossa oli myös hiukan rokkaisuutta. Maku oli kylläkin raikas hiukan ruohomaisessa greippisyydessään, mutta Laitilamainen rokkaisuus jatkui makuunkin. Juotava mutta melko heikko olut kuitenkin.

Hienolla etiketillä varustettu Svartkropp tuoksui lakujauheelta, tummapaahtokahvilta, alkoholilta ja suklaalta; oikeastaan alkoholista suklaisuutta kaakaodrinkkimäisessä muodossa. Tuoksusta löytyi myös kevyttä viskimäistä terää. Maku oli pehmeä, täyteläinen, tumman kahvinen, kermainen ja tumman suklainen. Alkoholista terääkin löytyi. Jälkimaku oli viinaisen poltteleva. Periaatteessa ihan hyvä imperial stout, mutta lämmetessä kehittyvä äitelyys sekä maussa että tuoksussa häiritsi. Närästysoluita.

Fuller’s PAST MASTERS 1910 DOUBLE STOUT stout
Beer Hunters MUFLONI KOOKOSPORTTERI porter
Kookosportterilla oli todella väkevä, kuohkean paahteinen tuoksu. Thaikkuruoka tästä tuli mieleen, vaikka ennakkoon kookos vei ajatukset All Sortseihin. Alkuun tuoksussa kookos oli melko hentoa, mutta lämmetessään se nousi pintaan, thaikkuruokamaisena sekin: yrttisenä. Kookoksen alla tuoksussa oli paljon perusporteria jossa makeantulinen sweet n sour -juonne. Kivan mausteinen tuoksu. Maussa pientä ikävää metallisuutta, sen ohella kevyttä mausteista thaikkukeiton lientä, jälkimaussa humalaa ja paahteista, pähkinäistä rakeutta. Todella tumman paahtunut maku, toi hiukan mieleen London Black Cab Stoutin itämaatwistillä. Hyvä, mutta olisi voinut olla parempikin. Huomio: nauttikaa lämpimänä, edes ihan huoneenlämpöinen ei ole liian lämmin!

Fullers oli melko tuttu Fullers-tyylin olut. Tuoksu makea ja alkoholinenkin, taatelimaisen hedelmäinen; makean tummuuden päältä löytyi kermaisuutta, joka korostui oluen lämmetessä. Maku oli erinomaisen samettisen pehmeä: uunissa käynyttä hedelmäisyyttä, tummaa suklaisuutta ja mokkaisuutta. Jälkimaussa humalaa ja kuivattua taatelia tai viikunaa. Fuller’sin tuttuun tyyliin ei kovin innovatiivinen (tosin: n. sata vuotta vanha resepti ei tietenkään maistu ns. cutting edgeltä!) tai edes erikoinen, mutta taatun laadukas.

Sori Brewing WINTER GORILLA baltic porter
Borg Brygghus MYRKVI PORTER NR. 13 porter
Myrkvi oli ulkoisesti kevyen oloinen, tummanruskea porter. Tuoksu oli toffeella maustetun mantelikrokanttimainen ja kevyen paahdettu, mukana myös hitunen brown alemaista pähkinää. Suutuntumaltaan ikävän hapokas, hapokkuus peitti makua liikaa. Porteriksi kevyessä oluessa oli semikivaa pähkinäisyyttä ja ei kovin tummaa kahvia. Hyvin kevyt porter; heikomman OK-tason olut.

Winter Gorillan pinnalle muodostui todella nätti, kermainen vaahto. Tuoksu oli todella appelsiininen, jonka alla oli selviä kahvin sävyjä ja suklaata. Paahteinen mutta makea tuoksu oli lattemainen. Suutuntuma oli ihanan pehmeä, ja maku oli kuin tummaa orange peel-suklaata. Ehkä hiukan yksiulotteinen, mutta siitä huolimatta hyvin vahva porter.

Amager WINTER IN BANGALORE IPA
Sleepy Bulldog WINTER ALE brown ale
Ruotsalaisen Sleepy Bulldogin talviale oli tuoksultaan kahvinen, appelsiininen, humalainen ja pähkinäinen; pähkinä oli sen verran voimakasta ettei tätä voinut erehtyä luulemaan muuksi kuin brown aleksi. Maussa oli pähkinän ohella espressomaista tai jopa pohjaan palaneen kahvin kaltaista tummaa väkevyyttä; appelsiiniakin oli. Vähän turhan pohjaan palaneen maku, minkä takia Sleepy Bulldogin Winter Ale ei kovin miellyttävä tuttavuus ollut.

Amager toi intialaiseen kalpeaan aleensa intialaisuutta appelsiinilla. Kuinkas muuten. Tuoksu oli runsaan katkeroinen mutta myös mehuisan appelsiininen, eli melkolailla perus-IPA. Maku oli pitkälti samaa maata: hedelmäistä appelsiinia ja mandariinia, ei ylikatkeraa mutta silti katkeraa humalointia. Mitään erityisen talvista tässä ei ollut, mutta ihan OK hedelmäisyyteen kallistuva perus-IPA.